#Puhettataiteesta, osa 4, 3.2.2019, vieraana kuraattori Mia Kivinen, https://soundcloud.com/minna-sirnoe/osa-4-ihmeellista-ja-hammastyttavaa-valotaidetta-vieraana-kuraattori-mia-kivinen
Valotaide on in. Pelkästään Lux Helsingissä vaeltaa vuosittain puoli miljoonaa ihmistä kokemassa valotaidetta. Mutta vasta viime syksynä kuraattori Mia Kivisen Taideyliopiston kuvataideakatemiaan tekemässä “Ihmeellistä ja hämmästyttävää” -maisterin opinnäytetyössä sanoitetaan valotaidetta tavalla, joka avaa valon taiteenlajina maallikollekin.
Itse ihastuin Mian tutkimuksessa taidemuodon sanoituksen lisäksi sen jumalaisen kauniiseen kieleen ja hienosti argumentoituihin väittämiin.
“Valotaide ei ole sidottu yhteen taiteen lajiin: se voi olla ainakin veistos, installaatio, taulu, ympäristöteos, tekstiiliteos tai performanssi. [ ] Se on taidelaji muiden joukossa, jolla on omat erityispiirteensä, kuten muillakin taiteenlajeilla, joka voi olla hyvää tai huonoa, kuten muutkin taideteokset, ja jonka ei tarvitse selitellä olemassaoloaan nykytaiteen kentällä. [ ] Ja kerrankin ei tarvitse käyttää ilmaisua ”Sitten kun..” sillä valotaiteen aika on juuri nyt.”
– otteita Mia Kivisen opinnäytetyöstä.
Mian opinnäytetyön innoittamana #Puhettataiteesta-podcastini neljännessä osassa keskustelimme Mian kanssa muun muassa valotaiteesta, valaistuksesta, valotapahtumista ja Valotaiteen seurasta.
