1. Mikä on puolueenne tärkein kulttuuriin liittyvä saavutus nyt päättyvällä vaalikaudella?
Olemme omalta osaltamme olleet vahvistamassa kulttuuri- ja taidejärjestöjen omaa hienoa edunvalvontatyötä, jolla aikaansaatiin muun muassa yli neljän kuukauden apurahansaajien sosiaaliturvapäätös, estettiin kulttuuripolitiikan siirto TEMin alaisuuteen ja työsuhdetekijänoikeuden laajennus sekä varmistettiin, että veikkauksen vaalikaudella euromääräisesti kasvaneet sääntömääräiset tuloutukset käytettiin sinne, mihin niiden pitääkin kohdistua eli tieteen, taiteen, liikunnan ja nuorisotyön rahoitukseen.
Toki olimme myös muun muassa ajamassa sosiaaliturvaa alle neljän kuukauden apurahalaisille, halusimme uudistaa hyvitysmaksua koskevan asetuksen siten, että Suomen maine hyvien artistien, muusikkojen ja
kapellimestareiden maana pystyttäisiin pitämään, ja olemme tehneet vuosittain talousarvioesityksiä muun muassa vapaan taidekentän tuen sekä taiteilijaeläkkeiden määrän ja suuruuden tuntuvasta nostosta. Näihin
esityksiimme emme vielä saaneet vastakaikua tällä kaudella. Toivottavasti seuraavassa eduskunnassa kulttuurin ja taiteen arvon tunnustavia löytyisikin entistä vahvemmin kaikista puolueista.
2. Minkä taiteenalojen rahoitukseen ensi vaalikaudella tulisi erityisesti panostaa?
Tanssi, kuvataide ja niin sanotut lainsuojattomat teatteriryhmät ovat monellakin tavalla jääneet jälkeen panostuksissa viime vuosina, mutta koko kulttuurikentänkin osalta olemme vielä kaukana Vasemmiston tavoitteesta nostaa kulttuurin ja taiteen rahoitusta vähintään 0,4 prosenttiin bruttokansantuotteestamme.
3. Kulttuurialalle koulutetaan nykykäsityksen mukaan liikaa tekijöitä. Pitäisikö taide- ja/tai media-alan opiskelupaikkojen määrää vähentää?
Taide ja kulttuuri ovat viestinnän ohessa maan vetovoimaisimpia koulutusaloja. Ja monet oppilaitokset ovatkin lisänneet runsain mitoin kulttuurin ja taiteen koulutuspaikkoja. Valitettavasti eriasteisten oppilaitosten
kirjava koulutustarjonta ei kuitenkaan ole taannut aina opetuksen laatua eikä etenkään työllistymistä.
Esimerkiksi elokuva-alalla ylitarjonta työmahdollisuuksiin nähden onkin jo niin suurta, että koko alan ammattilaiset voitaisiin vaihtaa muutaman vuoden välein. Samaan aikaan toisaalta esimerkiksi teatteritekniikan osalta vasta nyt on ensimmäistä kertaa käynnistynyt ammatillista koulutusta.
Siksi Vasemmiston mielestä onkin aika yhdessä taide- ja kulttuurijärjestöjen kanssa perata koulutuskenttää siten, että se aidosti aina vastaa laadultaan ja määrältään alan tarpeita ja todellista imuvoimaa. Tehtävä ei tule olemaan helppo, sillä taiteen ja kulttuurin ammattilaiset saavat usein puuttuvan leipänsä opetustehtävistä.
Vasemmisto kuitenkin katsoo, että ammattiin tähtäävän ylikoulutuksen sijaan panoksia on siirrettävä varhaiskasvatukseen ja peruskoulutukseen, jotta kaikilla lapsilla ja nuorillamme olisi nykyistä parempi mahdollisuus luoda, kokea ja osallistua kulttuurin ja taiteen saralla.
4. Miten puolueenne suhtautuu Helsingin kaupungin tilaamaan selvitykseen Guggenheimin taidemuseon perustamisesta?
Kulttuurin ja taiteen on oltava perusoikeutemme. Moniääninen ja monipuolinen taidetarjonta ruokkii tuon perusoikeutemme vahvistumista.
Siksi Vasemmisto tervehtii ilolla jokaista uutta kulttuuritoimijaa ja -laitosta, joka aidosti täydentää ja tuo uutta kulttuuritarjontaamme. Suomalaisen (kulttuuripoliittisen) päätöksenteon heikkous vain on usein laittaa kaikki
munat samaan koriin. Siksi Vasemmiston mielestä Guggenheim-hankkeen rinnalla on varmistettava jo olemassa olevien kulttuurilaitostemme, kuten Kiasman, Ateneumin, Emman tai Sara Hildénin taidemuseon
toimintamahdollisuudet nykyisten supistus- ja leikkauslinjausten sijaan.