”Ilman taidetta (EI) voi elää”

#Puhettataiteesta, osa 2, 30.1.2019, https://soundcloud.com/minna-sirnoe/osa-2-ilman-taidetta-voi-elaa

”Ilman taidetta voi elää”. Näin totesi taannoin erään oppilaitoksen rehtori perustellessaan taideaineiden opetuksen lopettamista koulussaan.

Ajatus elämästä ilman taidetta herätti minussa vahvan tunnemyrskyn. Mutta hetken asiaa pohdittuani totesin, että totta.

Ilman taidetta voi elää. Eläähän ihminen ilman vettäkin – ainakin joitakin päiviä.

Kysymys kuuluukin, millaista elämää ihminen eläisi ilman taidetta.

Taideneuvoston jäsen, taiteen akateemikko Eija-Liisa Ahtila on sanonut, että taiteen tehtävänä on auttaa meitä ihmisiä ylittämään omat rajamme. Näin on nyt ja näin on ollut läpi ihmiskunnan historian.

Ilman taidetta Ei voi elää.

Arkeemme kuuluu olennaisesti taide ja kulttuuri, usein huomaamattamme, heti herättyämme ja vieläpä öisin nukkuessamme.

Juuri taide erottaa meidät eläimistä. Esimerkiksi nukkuminen, syötävän hankkiminen tai viestintä ovat asioita, joissa emme paljonkaan eroa muista elollisista.

Sen sijaan tarve saada elämäämme sisältöä, tarve luoda ja tarve saada elämyksiä ovat vahvasti inhimillistä.

Luominen ja taiteen kokeminen ovat perustarpeitamme, sillä miksi muuten jo 24/7 ruokaa metsästävät ja niukalla kalorimäärällä elävät esivanhempamme olisivat käyttäneen energiaansa ja aikaansa taiteen luomiseen – veistoksiin, luolamaalauksiin, tarinoihin ja lauluihin.

Vaikka taiteen kokeminen ja tekeminen ovat selkeästi perustarpeitamme, harvoin ymmärrämme miten elämämme muuttuisi, jos televisiot sammuisivat, kirjastot ja kaikki maailman kirjat katoaisivat, yhtään laulua ei olisi olemassa, yhtään kuvaa ei olisi nähtävänämme ja vain tietokoneohjelmat suunnittelisivat ja toteuttaisivat elinympäristöämme.

Taiteesta on selkeästi tullut saavutettu etumme, jonka arvoa emme aina tunnusta tai edes tunnista.

Taiteessa ja kulttuurissa kyse on kuitenkin paljon muustakin kuin siitä, että näemme kauniita asioita ja viihdymme vapaa-ajalla.

Hyvän elämän on saatava olla muutakin kuin nukkumista, syömistä, ruuanhankintaa ja lisääntymistä. Hyvään elämään on kuuluttava myös eri aistein ammennettavaa henkistä sisältöä, joka ruokkii tunteitamme ja herättelee ajatteluamme. Siksi taide on erottamaton osa hyvää elämäämme.

Taide tai sen kokeminen ja tekeminen eivät ole salaatin lehtiä jokapäiväisessä leivässämme. Taide, sen kokeminen ja tekeminen ovat elämämme leipä, veteen piirtämämme viivan taltiointi.

Elämme aikaa, jolloin arvomme, tekomme ja päätöksemme pitkälti kumpuavat rahasta. Sellaisia pyhiksi pitämiäni asioita, kuten terveyttä, turvallisuutta ja taidetta, mitataan samoilla euromittareilla kuin kertakäyttöhyödykkeitä. Rinnastus kertakäyttöhyödykkeisiin toistuu myös tavassamme odottaa terveydeltä, turvallisuudelta ja taiteelta salamatuloksia ja kertakäyttöisiä ratkaisuja maailman ongelmiin. Terveys, turvallisuus ja taide ovat kuitenkin hitaita. Edistyäkseen ne tarvitsevat menneisyyden. Kehittyäkseen ne tarvitsevat aikaa. Ja kukoistaakseen ne tarvitsevat ylisukupolvista sitoutumista.