Väitöskirjani on ensimmäinen ajallisesti yhtä pitkä, kaikki puolueet ja kaikki ohjelmatyypit kattava tutkimus taide- ja kulttuurikirjausten esiintymisestä poliittisissa ohjelmissa. Artikkeliväitöskirjassani tutkin 53 suomalaisen puolueen ohjelmien taide- ja kulttuurikirjauksia vuosina 1960–2023. Tutkimusajanjakson ja ohjelmien kattavuuden rajauksessa lähimpänä omaa tutkimustani ovat Eeva Aarnio[1], jonka aineistona ovat yleisohjelmat 1950-luvulta 1990-luvulle, ja Rauli Michelsson[2], jonka tutkimus kattaa suomalaiset puolueet 1700-luvulta tähän päivään.

Ensimmäinen artikkelini on julkaistu Politiikka-journaalissa. Kahden artikkelini käsikirjoitusluonnokset valmistuvat vuoden 2023 aikana vertaisarvioitavaksi. Tavoitteenani on, että saan väitöskirjani esitarkastukseen vuoden 2024 aikana.

Aineistonani on yli 1 400[3] poliittista ohjelmaa. Tutkin niistä

1. mitä puolueet ovat taiteesta ja kulttuurista ohjelmiin kirjanneet?
2. miksi puolueet edistävät taidetta ja kulttuuria?
3. kenelle puolueet niitä edistävät?

Käytän hermeneuttista menetelmää ohjelmien aineistolähtöiseen teema-analyysiini. Tutkin hermeneuttisella menetelmällä ohjelmatekstejä suhteessa niiden historialliseen kontekstiin ja tekstin kirjoittajien intentioihin. Tutkimusprosessini alkaa koko ohjelman lähilukemisesta. Sen jälkeen siirryn analysoimaan taide- ja kulttuurikirjauksia sisältäviä ohjelman osia. Lähiluen, mitä ohjelmissa sanotaan ja missä yhteydessä.  Analyysiini vaikuttavat ohjelmatyyppi, ohjelman oma konteksti, luku, kappale, virke ja sana.

Tämän jälkeen ensin tyypittelen ja sitten teemoittelen löydökseni. Varmistaakseni löydösteni oikeellisuuden vertaan Atlas.ti:n koodaustulosta lähiluvun löydöksiini. Sen jälkeen analysoin niistä tekemääni tulkintaa osana ohjelmaa niiden tietojeni valossa, jotka minulla on puolueesta, tekstin kirjoittamisajasta ja tarkoituksesta.[4]

Yli puolet viimeisen 60 vuoden aikana voimassa olleista poliittisista ohjelmista sisältää kirjauksia taiteesta ja kulttuurista.

Lähtöhypoteesini on, että puolueiden taide- ja kulttuurikirjaukset ovat tietoisia tekoja, joilla on keskeinen rooli taiteen ja taiteilijoiden toimintamahdollisuuksien kehittymisessä sekä taiteeseen ja kulttuuriin liittyvien oikeuksien, saatavuuden ja saavutettavuuden mahdollistamisessa. Tutkimusajanjaksoni rajaus perustuu siihen, että 1960–1970-luvuilla luotiin nykyisinkin harjoitetun kulttuuri-, taide- ja taiteilijapolitiikan viitekehys[5]. Vielä vuonna 2023 päätöksenteossa ja uudistushankkeissa on selkeitä yhtymäkohtia vuosina 1960–1996 tehtyihin päätöksiin.

_____________

[1] Aarnio 1998.

[2] Mickelsson 2015.

[3] Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto 2022. Tietokannassa on 8.8.2023 yhteensä 1532 poliittista ohjelmaa vuosilta 1880–2023 kaikkiaan 92 puolueelta.

[4] vrt. McNabb 2021: 315–323, luku 23.

[5] Heiskanen ym. 2015: 24–27.