Minna on niin onnellinen…

Tohtorikoulussa 28.2.2018

Tänään saan virallisesti riehaantua siitä, että Suomen Kulttuurirahasto myönsi minulle vuoden apurahan väitöskirjatyöhöni.

Asiantila ei oikein vieläkään taivu todeksi, vaikka sainkin tänään maksatusvahvistusviestin SKR:stä.

Tiedän, että minua fiksummat ovat aikojen saatossa ja varmaan tässäkin jaossa jääneet ilman ansaitsemaansa apurahaa. Huijarisyndroomani kukoistaakin siksi samaan aikaan, kun häkellyn onnesta, että tuntemattomat arrvioijat ovat puoltaneet apurahaa minulle. Minulle. Siis aikuisten oikeasti. MINULLE.

Kun pari viikkoa sitten sain SKR:stä ensimmäisen apurahaani koskevan viestin, buustauduin entistä enemmän tutkimukseni tekemisestä. Lauloin päiväkausia läpi sellaisiakin rutiiniasioita siihen liittyen, jotka tuntuivat pakkopullalta paria päivää aiemmin.

Ja edelleen leijun vähintään kilometrin maanpinnan yläpuolella.

Seuraavan vuoden fiilis: Autuaasti otettu.

Please follow and like us:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *