Hajatelmia elämästä(ni)

Karaokea #metoo-kaudella

Lauantai 2.6.2018 - Minna Sirnö

Olin kahden #tytöt1966-ystäväni kanssa taannoin karaokessa. Loistimme punkissa, Manse-rockissa ja  1950-, 1960- ja 1970-lukujen iskelmissä (henk. koht. iskelmäosaamisestani kiitos kaikille tädeilleni, sedilleni ja enoilleni altistamisestani omille suosikeilleen minuun kohdistuneiden lastenhoitojen yhteydessä).

Koen karaoken puhdistavana riittinä, itseni ylittämisenä. Ja kulloistenkin tuntojeni tulkintakanavana. Sekä hienolta tavalta kokea muiden itsensä ylittämisiä ja hehkeitä hetkiä. Minulla on yksinkertaisesti hauskaa karaokessa hyvien kavereiden kanssa.

Viime karaokekerrasta oli jo jonkin aikaa. Ja useamman kuukauden altistaminen italian kielelle on herkistänyt korvani kuuntelemaan sujuvaa suomea uudella tavalla.

Niinpä tällä kertaa kuuntelin (tai luin) karaokekappaleiden lyriikoita ehkäpä tarkemmin kuin yleensä. #tytöt1966, elämänkokemuksemme ja keskustelumme saattoivat myös vaikuttaa tähän.

Kauhistuin. Koska yks'kaks' tajusin, miltä lapsuuteni ja nuoruuteni hittibiisit kuulostavat tämän päivän #metoo-todellisuudessa ja tietoisuudessa naisiin kohdistuvan väkivallan synkeistä tilastoista.

Delilah: "Tuskani vallassa en hillinnyt itseäin...Et jättää näin mua saa. Nyt pyydän kun kosketan otsaasi kalpenevaa.
Vaik' anteeksi antaisit en sua takaisin saa." Silkkaa naisenmurhaa. Aiemmin mieleeni nousivat lähinnä mielikuvat Tom Jonesista ja naisista, jotka heittivät hänelle pikkuhousujaan.

Järkee vai ei: "Seimestä löysin elämäni naisen. Seitsenvuotiaan kaunokaisen. Rintsikoita käytä se ei. Tukkijätkiltä järjen se vei." Jeps huumoria. Mutta monelle seksuaalisesta häirinnästä jo nuorena tyttönä kärsineelle, lapsimorsiammelle, pedofiilin uhrille ja prostituutioon pakotetulle pikkutytölle karmeaa todellisuutta.

Murheellisten laulujen maa: "Lumihanki kutsuu perhettä talvisin... Kylmä silmä tuijottaa,  kun kirves kohoaa." Syrjäytymiskierteen ja perhesurman todentuntuinen ja valitettavan ajankohtainen kuvaus.

Onneksi karaoke-laulujen joukossa on monia naisoletettujen naisoletettuja voimaannuttavia sanoituksia ja tulkintoja. Mutta silti en voi olla pohtimatta, mikä vaikutus lapsuuteni ja nuoruuteni laulujen sanoilla on ollut oman sukupolveni ajatteluun.

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: metoo, karaoke, lyriikka, sanoitus