Pikakysely

Pien- ja yksinyrittäjiä kohdellaan monellakin tapaa samoin kuin isoja kansainvälisiä konserneja. Pitäisikö lainsäädäntömme huomioida nykyistä paremmin yrityksen koko ja esimerkiksi se, että yrittäjä itse työskentelee omassa yrityksessään?

Hae sivuilta


Kalenteri

« Syyskuu 2010 »
M T K T P L S
35 30 31 1 2 3 4 5
36 6 7 8 9 10 11 12
37 13 14 15 16 17 18 19
38 20 21 22 23 24 25 26
39 27 28 29 30 1 2 3

Vieraskynästä

  • 21.8.2010 14:00
    Vasemmiston puoluehallitus: Eläkeikä ei ole ongelma, työssä jaksaminen on
    Lue lisää »
  • 1.7.2010 12:07
    Nytkisin ja EWL:n vetoomus Palloliiton puheenjohtaja Sauli Niinistölle
    Lue lisää »
  • 23.4.2010 15:31
    Nytkis: Pienistä palkoista pienet eläkkeet - silputuista töistä sitäkin vähemmät
    Lue lisää »

Vieraskynän arkisto

Liity postituslistalle

Sähköpostiosoite

Lokikirjastani: Aseman kello lyömään vanhaa aikaa

23.02.2010 13:00

Kakarana minulle tuli tutuksi Paimion ja Pieksänmäen asemien hyiset pakkaskeliset odotusajat. Vielä 1970-luvulla asemilla oli penkit, joilla huilia, jos odotusaika venyi junan myöhästymisen takia.

Joskus 1980-luvulla ihmiset ulkoistettiin asemilta. Tai ainakin heiltä vietiin pallit alta. Karmein esimerkki siitä lienee Pasilan kaikuhalli.

Asemat muuttuivat yhteisöllisistä odotustiloista läpijuoksupaikoiksi. Osa vilkkaistakin asemista muuttui muutaman neliön huoneeksi, jossa yhdellä seinällä myydään lippuja ja toisella pyöritetään R-kioskia.

Samalla luovuttiin ajatuksesta, että aseman seinät ovat osa kokonaisvaltaista palvelua: aiemmin kenenkään mieleen ei tullut heittää myöhässä olevan junan saapumisajasta epätietoisia ihmisiä  tuntitolkuksi ulos kireään pakkasyöhön.

Mutta 2010-luvun Suomessa kukaan poliitikko ei ärähdä tästä ihmisten heitteillejätöstä. Sillä miksi muuksi voi kutsua tilannetta, että ihmiset suljetaan ovien ulkopuolelle neljäksi tunniksi lähes 30 asteen pakkaseen?

En myöskään muista koskaan aiemmin olleeni asemalaiturilla seistessäni tai junassa istuessani näin epätietoinen siitä, onko junani ylipäätään liikkumishaluinen - tai olenko edes oikeassa junassa.

Virtuaalitäti nauhalta kertoi minulle äsken, että olen kaksikerrosintercityssä matkalla Manseen. Puitteet ovat kuitenkin pendoliinon, jossa toiseen kerrokseen on vaikea kiivetä. Ja pendokin on edelleen lähtöpisteessään.

Junaa odottaessa minut valtasi hirveä tunne, kun Hesan asema huuti tyhjyyttään päivänä, jolloin jokaisen matkustavaisen etu ja turva olisi taittaa matkansa junalla. Odotetattavissa on monta kolaria, jotka junailulla olisi voitu välttää.

En kuitenkaan syytä VR:n henkilökuntaa - minimiin ajettu henkilöstö uhrautuu tällä hetkellä monellakin tapaa ja työskentelee jaksamisensa äärirajoilla.

Syytän niitä poliitikkoja, jotka lypsevät VR:ää ulkoistamiskuntoon. Jotka ovat viipaloineet ratojemme huollon sellaisiin pikkuviipaleisiin, joiden tekeminen ei enää kannata. Ja jotka näkevät ratapihalla ahkeroivassa lumimiehessä vain menoerän - eivät ihmishenkien tai ilmaston pelastajaa.

Heille minä huudan: "Palauttakaa työntekijät VR:ään ja ratahallintoon!!!!!!!!!!"

07.09.2010 Lokikirjastani: Hyviä ja pahoja ihmisiä
03.09.2010 Tiedotteemme: EK:n nurina äitiysvapaan kalleudesta ontuu - Vasemmisto esittää perhevapaiden kustannusten tasaamista
24.08.2010 Kirjoitukseni: Oppimmeko 1990-luvusta mitään?
23.08.2010 16:00 Tiedotteeni: Budjetissa jälleen mielenterveyskuntoutujien omaisten mentävä aukko
20.08.2010 Lokikirjastani: Häivähdys paratiisista (ja helvetistä)
18.08.2010 Lokikirjastani: Simpukasta parhaansa antavaksi
12.08.2010 Lokikirjastani: Kansa maksaa aina mainostoimistokulut
11.08.2010 18:00 Valtuustoaloitteeni: Hatanpään pienten koululaisten koulumatkan ja iltapäiväkerhotoiminnan turvaamiseksi
28.07.2010 Lokikirjastani: Naiminen jokaihmisen perusoikeus
16.07.2010 Tiedote: Kepu on kääntänyt selkänsä maakuntien ihmisille

Siirry arkistoon »