Pikakysely
Hae sivuilta
Kalenteri
Vieraskynästä
-
21.8.2010 14:00
Vasemmiston puoluehallitus: Eläkeikä ei ole ongelma, työssä jaksaminen on
Lue lisää » -
1.7.2010 12:07
Nytkisin ja EWL:n vetoomus Palloliiton puheenjohtaja Sauli Niinistölle
Lue lisää » -
23.4.2010 15:31
Nytkis: Pienistä palkoista pienet eläkkeet - silputuista töistä sitäkin vähemmät
Lue lisää »
Vieraskynän arkisto
Elokuu 2010 (1 kpl)
Heinäkuu 2010 (1 kpl)
Huhtikuu 2010 (3 kpl)
Marraskuu 2009 (1 kpl)
Lokakuu 2009 (4 kpl)
Elokuu 2009 (2 kpl)
Kesäkuu 2009 (4 kpl)
Toukokuu 2009 (17 kpl)
Huhtikuu 2009 (14 kpl)
Liity postituslistalle
Tiedote: Lapsen oikeus yhteiseen kieleen taattava jo ennen kouluikää01.02.2010 20:00
Päiväkoteihimme on pikaisesti suunnattava lisäresursseja suomen tai ruotsin kielen opetukseen, vaativat kansanedustaja Minna Sirnö ja Helsingin maahanmuutto- ja kotoutumisasioiden neuvottelukunnan jäsen Joonas Leppänen Helsingissä pidetyssä maahanmuuttajien palveluita pohtivassa tilaisuudessa 1.2.2010. "Jokaisella lapsella on oltava oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi. Siksi onkin huolestuttavaa, että liian usein maahanmuuttajataustaisten lasten kielelliset oikeudet unohtuvat, kun varhaiskasvatusta resursoidaan", toteaa Sirnö. Varhaiskasvatukseen onkin sovellettava samoja rahoitusperiaatteita kuin peruskouluihin, kun kyse on suomen tai ruotsin kielen opetuksesta muunkielisille lapsille. "Peruskoulujen rahoituksen osalta on jo käytössä ns. positiivinen diskriminointi, joka takaa monikielisiin luokkiin lisäpanoksia juuri jokaisen lapsen suomen tai ruotsin kielen taitojen vahvistamiseksi. Tämä sama lisäpanos on jatkossa taattava myös päiväkoti-ikäisille lapsille", vaatii Leppänen. Kiistaton tosiasia on, että koulussa ja arjessa menestyminen edellyttää lapselta valtakielen hyvää hallintaa. "Monella Suomessa elävällä lapsella ei kuitenkaan ole koulua aloittaessaan mitään kieltä kunnolla hallussaan, koska pienten lasten kielellisten oikeuksien toteutumista laiminlyödään päätöksenteossa ja palveluiden resursoinnissa. Lapsen kielellisten valmiuksien vahvistaminen jo ennen kouluikää kantaisi kuitenkin hedelmää nopeasti ja ennaltaehkäisisi monia myöhempiä ongelmia", Sirnö toteaa. Tutkimuksilla on voitu osoittaa, ettei ole olemassa mitään lahjakkuuseroja maahanmuuttajataustaisten lasten ja suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien lasten välillä. Silti moni maahanmuuttajataustainen lapsi kokee vaikeuksia koulussa. "Oppimiserot ja maahanmuuttajataustaisten lasten oppimisongelmat syntyvät pääosin juuri yhteisen oppimiskielen puuttumisesta. Kenenkään etu ei voi olla, että tällaisia yhdenvertaisuusesteitä kasataan lapsen kehittymisen ja kasvun tielle. Siksi jokalapsen oikeus yhteiseen kieleen on taattava mahdollisimman aikaisin", korostaa Leppänen. |