Kukaan ei synny kukkahatuksi
0
0
20.8.2018, Kulttuuribudjetista muutaman promillen tähden, osa 2
Ihmisenä kasvaminen edellyttää jokapäiväisiä kosketuspintoja taiteeseen.
Ihmisen on alati altistuttava taiteelle ymmärtääkseen itseään ja ympäröivää maailmaansa.
Taide kuuluu julkisiin tiloihin, päiväkoteihin, kouluihin, sairaloihin, kauppoihin, asuinkortteleihin, palvelutaloihin.
Pääministeri Sipilän hallitusohjelma kesältä 2015 sisälsi 26 kärkihanketta, joiden toteuttamiseen se sitoutui miljardin euron panoksella.
Herkullinen ajatus kärkihankkeissa oli yhdistää aika-ajoin vahvasti sektorirajoistaan ylläpitävien ministeriöiden työpanosta yhteisiin hankkeisiin. Herkulliseksi asian mielestäni teki se, että ihminen on kokonaisuus, jonka tarpeet ylittävät tsaarinaikuiset hallintorajat.
Osaamisen ja koulutuksen osuudeksi kärkihankerahoituksesta sovittiin 300 miljoonaa euroa.
Yksi opetus- ja kulttuuriministeriölle sovituista kärkihankkeista liittyi taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden parantamiseen. Sen tavoitteena oli edistää kulttuuria osaksi lasten ja nuorten arkea sekä lisätä taiteen ja kulttuurin saavutettavuutta laajentamalla prosenttiperiaatetta taide- ja kulttuurisisältöisten hyvinvointipalveluiden hankintaan sosiaali- ja terveyssektoreille.
Prosenttiperiaatteen laajentamiseen liittyvän kehittämishankerahoituksen päätöksistä vastasi Taiteen edistämiskeskus. Hankerahaa jaettiin vuosina 2016 – 2018 Taiken kautta yhteensä 1,1 miljoonaa euroa.
Kukaan ei synny kukkahatuksi. Mutta taiteen saatavuutta ja saavutettavuutta edistämällä taiteen kokemisemme arkipäiväistyy ja kynnys kokea taidetta oma-aloitteisesti alentuu.
Siksi taiteen ja kulttuurin kärkihanke tavoitteli jotain sellaista, mitä kannatan. Kannatan ajatusta siitä, että taide ja sen kokeminen kuuluvat meistä kaikille. Ajatusta, että valtiolla on vahvempi rooli kulttuuristen oikeuksiemme toteutumisessa. Ajatusta, ettei kulttuuristen oikeuksiemme edistäminen rajoitu vain kulttuuriministeriön tehtäväksi.
Mutta vuoden 2019 talousarvioesityksissä kärkihankkeet päättyvät kuin seinään. Maininta “Kärkihankerahoituksen päättyminen” toistuu pelkästään opetus- ja kulttuuriministeriön budjettiosuudessa kymmenen kertaa.
Silti budjettikirjauksissa kärkihankkeiden tulosten oletetaan jalostuvan ja jalkautuvan.
Esimerkiksi vuoden 2019 talousarvioehdotusten 29.80 Taide ja kulttuuri -osan yhtenä tuloksellisena tavoitteena on, että taide-, kulttuuri- ja kirjastopalveluja on saatavilla eri väestöryhmien tarpeisiin ja palvelujen käyttö pysyy vähintään vakiintuneella tasolla.
Työvälineeksi tähän valmistellaan vuoden 2019 aikana “esitys siitä, miten koulupäivän yhteydessä tapahtuva harrastaminen saataisiin koskemaan kaikkia peruskoululaisia ja miten varhaiskasvatus voisi nykyistä enemmän tukea lasten kulttuurikompetenssin vahvistamista kärkihankekauden päättymisen jälkeen” (lähde: OKM Tae2019).
Lisäksi tavoitteena on, että “hyvinvointia ja terveyttä edistävä taide- ja kulttuuripalvelutoiminta vakiintuu osaksi sosiaali- ja terveydenhuoltoa”. Työkaluksi tähän on “taiteen prosenttiperiaatteen laajentamisen kärkihankkeenasiantuntijatyöryhmän esittämien jatkotoimenpiteiden toteutuminen” (lähde: OKM Tae2019). Tekijä näiden kärkihanketavoitteiden toteuttamiseen lienee opetus- ja kulttuuriministeriö.
Vuoden 2019 talousarvioesityksissä taiteen ja kulttuurin saavutettavuuteen liittyvän kärkihankkeen toimenpiteitä tuetaan osana opetus- ja kulttuuriministeriön Muita avustuksia -osuutta (29.80.50).
Taiteen ja kulttuurin saavutettavuuden edistämisen ja prosenttitaiteen periaatteen laajentamisen toteuttaminen kisaavat muun muassa rauhantyön valtakunnallisten järjestöjen toiminnan, Ihmisoikeusliiton, Bulevardin Teatteriyhdistyksen, kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja kehittämishankkeisiin liittyvien avustusten kanssa samasta 840 000 euron valtionavustuksesta. Taide- ja kulttuuripolitiikan tutkimus-, selvitys- ja tiedotustoimintaa rahoitetaan myös veikkausvoittovaroista (29.80.52)
Tyhjästä on kulttuuribudjetissa ilmeisesti pakko nyhjäistä. Sillä:
- vuonna 2016 varhaiskasvatukseen osallistui 243 946 lasta,
- vuonna 2017 peruskoululaisia oli 556 700 lasta ja nuorta,
- 20.8.2018 sosiaali- ja terveyspalveluiden potenttiaalisia käyttäjiä oli yhteensä 5 527 421 suomalaista.
Taiteen ja kulttuurin saatavuuteen liittyvän kärkihankkeen edistämistavoite koskee siis meitä kaikkia. Mutta vuoden 2019 budjettikirjausten oletus ilmeisesti on, ettei hyvien kärkihankekokemusten siirtäminen osaksi peruskoulua ja varhaiskasvatusta tai sosiaali- ja terveydenhuoltoa vaadi kovinkaan monta euroa.
Harmi. Olisimme ansainneet enemmän.
