0 0

Vuoden 2023 talousarvioesitys on Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa & yleisistunnossa 19.9.2022. Sitä ennen muistelona valtion taide- ja kulttuurirahoituksen kehitys vuodesta 2010 Valtiovarainministeriön esitykseen vuodelle 2023.⏬

Valtion suorat menot  M€ taiteen ja kulttuurin budjettimomentilla 29.80 ovat:

Rahoituksesta veikkausvoittovarojen osuus on:

TP =tilinpäätös
TA = hyväksytty talousarvi0 [sisältää myös hyväksytyt lisätalousarviot] TAE = talousarvioehdotus
VM = valtiovarainministeriö

Vuosien 2020–2022 luvuissa nousu selittyy pitkälti myönnetyillä koronatuilla ja valtionosuuksiin myönnettävän rahoituksen nousulla.

Vuodesta 2020 eteenpäin näkyy selkeä siirtymä (ja sen tarve) veikkausvoittovaroista verovaroin tapahtuvaan rahoitukseen.

*huom! taiteen perusopetuksen valtionosuuksien siirrosta johtunut määrärahojen kasvu on puhdistettu vuosien 2021–2023 luvuista vertailtavuuden vuoksi.

Lähde: https://budjetti.vm.fi

About Post Author

Misi

palaute@minnasirno.fi

http://minnasirno.fi

Happy

0 0 %

Sad

0 0 %

Excited

0 0 %

Sleepy

0 0 %

Angry

0 0 %

Surprise

0 0 %

0 0

Päivitetty 4.10.2021

Tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja relevanssi:

Tutkin artikkeliväitöskirjassani ammattimaisen taiteen ja kulttuurin edistämisen poliittista ohjausta puolueiden ohjelmissa vuosina 1960–2022.

Ammattimaisen taiteen tekemisen edistämisellä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan joko suoraan ammattitaiteilijoiden työskentelyedellytyksiin tai taideinstituutioiden ja -yhteisöjen toimintaedellytyksiin liittyvää valtion tason poliittista toimintaa.

Taide- ja kulttuuripoliittisen edunvalvonnan, taiteilijan aseman tai taiteen saatavuuden ja saavutettavuuden sijaan keskiössä ovat portinvartioiden ja päätöksentekijöiden poliittisiin ohjelmiin kirjaamat motiivit, instrumentit ja päämäärät edistää taidetta ja kulttuuria.

Lähtöhypoteesini on, että puolueiden ohjelmissaan ilmaisemilla taiteen ja kulttuurin edistämisen päämäärillä ja motiiveilla on keskeinen rooli taiteen ja taiteilijoiden toimintamahdollisuuksien kehittymisessä sekä taiteeseen ja kulttuuriin liittyvien oikeuksien, saatavuuden ja saavutettavuuden mahdollistamisessa. Mutta tuo poliittisiin ohjelmiin kirjattu edistäminen ei ole koordinoitua tai aina edes taide- ja taiteilijapolitiikasta kumpuavaa, vaan se on ajoittain alisteinen tai pelkkä työväline muun muassa sosiaalipolitiikalle, aluepolitiikalle, elinkeinopolitiikalle, innovaatiopolitiikalle ja ulkopolitiikalle.

Väitöskirjani koostuu neljästä artikkelista, joissa kussakin syvennän muutamaa ohjelma-aineistostani kumpuavaa teemaa.

Tutkimustehtävä, -ongelmat ja -kysymykset:

Tutkiessani puolueiden ohjelmiinsa kirjaamia motiiveja, instrumentteja ja tavoitteita käyn läpi seuraavia kysymyksiä: mitä, miten (poliittiset instrumentit) ja miksi (päämäärät ja motiivit) puolueet ohjelmissaan edistävät kulttuuria ammattimaista?

Tutkimusasetelma; menetelmät ja aineiston hankinta:

Tutkimukseni toteutan artikkeliväitöskirjana, joka sisältää neljä artikkelia ja niiden pohjalta tehdyn tiivistelmän. Kunkin artikkelin työstämiseen olen varannut vähintään puoli vuotta työskentelyaikaani.

”Tutkimusajanjaksoni (1960–2019) rajaus perustuu siihen, että 1960–1970-luvuilla luotiin nykyisinkin harjoitetun kulttuuri-, taide- ja taiteilijapolitiikan viitekehys (Heiskanen ym. 2015, 24–27). Vielä vuonna 2020 päätöksenteossa ja uudistushankkeissa on selkeitä yhtymäkohtia aiempiin päätöksiin, kuten Taiteen keskustoimikunnan (1967) ja Taiteen edistämiskeskuksen (2011) perustamispäätöksiin, valtion taiteilija-apurahajärjestelmän uudistuspyrkimyksiin 1960-luvulla ja 2010-luvulla, taideinstituutioiden valtionosuusjärjestelmää koskeviin päätöksiin ja uudistusesityksiin 1990-, 2010- ja 2020-luvuilla sekä taiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä koskeviin päätöksiin 1960–1970-luvuilla sekä 2000-luvulla.

Tutkimusajanjakso on yhtenevä myös hyvinvointivaltion rakentamisesta paremminvointiyhteiskuntaan1 tapahtuneen politiikan painopisteen siirtymän kanssa, eli ajattelun, jossa yhteiskunnan roolina on ennen kaikkea toimia edellytysten luojana niiden takaamisen sijasta. Taide-, taiteilija- ja kulttuuripolitiikka ovat muiden politiikkasektorien tapaan olleet osa hyvinvointivaltion rakentamisprojektia ja sen kansainvälistämistä, markkinoistamista sekä osittaista purkamista. [..]

Tutkimuksessani lähden liikkeelle oletuksesta, jonka mukaan puolueet ovat tietoisesti ohjelmissaan määrittäneet suhdettaan taiteeseen ja kulttuuriin sekä ilmaisseet joko suoraan tai epäsuorasti taiteen ja kulttuurin edistämiseen liittyvät päämääränsä tai motiivinsa ja niihin liittyvät valintansa. Lähestymistapani pohjautuu hermeneuttiseen metodiin ja aineistolähtöiseen kohdeanalyysiin. Tutkin toisin sanoen sitä, mitä sanotaan, mutta aineistolähtöisessä analyysissäni olen tunnistanut myös aiempien tutkimusten vaikutuksen tulkintoihin. Siksi laadullisessa aineistolähtöisessä sisällönanalyysissäni olen myös hyödyntänyt dialogista tematisointia, jossa hermeneuttisen kehän tavoin ”empiirinen aineisto, tutkimuskohdetta koskeva kontekstuaalinen tieto”, aineiston konteksti sekä tutkimusaihetta koskevan aiemman tutkimuksen tuottama tieto ja tutkijan oma ymmärrys ovat vuoropuhelussa analyysia ja tulkintaa tehtäessä.

Tutkimuskysymykseni mukaisesti olen lisäksi motivaatio- ja argumentaatioanalyysillä tutkinut sitä, miksi sanotaan, ja siten pyrkinyt puolueiden ohjelmateksteistä löytämään, tunnistamaan ja nimeämään, mitkä ovat keskeisimmät puolueita yhdistävät pitkän aikavälin päämäärät ja motiivit taidetta ja kulttuuria edistettäessä.” (Sirnö, 2020)

Tutkimusaineistoni koostuu viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana toimineen 48 puolueen 1270 poliittisesta ohjelmasta. Vuosina 1960–2019 toimivista ja vuodesta 1969 lähtien rekisteröityjen puolueiden ohjelmista yhteensä 579:stä löytyy taide- ja kulttuurikirjauksia. Tätä aineistoa täydennän toisen, kolmannen ja neljännen artikkelini osalta vuosina 2020–2021 julkaistulla puolueohjelma-aineistolla sekä neljännen artikkelini osalta myös istuville kansanedustajille vuodenvaihteessa 2018–2019 ja viimeistään keväällä 2022 tehdyillä kyselyillä, joita täydennän kulttuuriministerien, sivistysvaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenten asiahaastatteluilla. Käyn myös läpi kahden viimeisemmän eduskuntakauden toimintaa koskevaa eduskuntamateriaalia, kuten täysistuntopuheenvuoroja, aloitteita ja äänestyskäyttäytymistä. Lisäksi hyödynnän kansanedustajamatrikkeleita.

Hyödynnän myös olemassa olevaa ja pääosin digitalisoitua poliittista aineistoa kuten hallitusohjelmat, budjetit, lakien perustelutekstit, eduskuntapöytäkirjat, lakialoitteet, lakeja valmistelevien työryhmien mietinnöt, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot, ministeriön strategiset linjaukset, suurimpien taiteilijajärjestöjen ohjelmat ja kannanotot. Pääasialliseksi tiedon kohteeksi rajaan kuitenkin kansanedustajien ja ministerien oman toiminnan.

Tutkimusaikataulustani ja artikkeleistani:

Olen aloittanut jatko-opintoni 1.8.2018 yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkintoa varten Jyväskylän yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Apurahan turvin minulle mahdollistuu kokopäiväinen keskittyminen väitöskirjatyöhöni sekä samaan aineistoon perustuvan tietokirjan työstämiseen.

Ensimmäinen väitöskirjaan liittyvä artikkelini ”Taiteella on vapautensa mutta… Taide- ja kulttuuri puolueiden ohjelmissa vuosina 1960–2019” ilmestyi joulukuussa 2020 Politiikka-journaalissa (https://doi.org/10.37452/politiikka.90642). Pyrin siinä tunnistamaan ja nimeämään Suomessa vuosina 1960–2019 toimineita 48 puolueita yhdistävät pitkät linjat, päämäärät ja motiivit taidetta ja kulttuuria koskevissa kirjauksissa 1270 poliittisesta ohjelmasta.

Toinen ja kolmas artikkelini ovat jo työn alla. Tavoitteeni on, että saisin toisen artikkelini ”Kaunis valhe – oikeus tai mahdollisuus taide- ja kulttuurikontekstissä poliittisissa ohjelmissa 1960–2021” arvioitavaksi keväällä 2022.  Artikkelini teoreettinen viitekehys muodostuu seuraavista elementeistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Kolmatta artikkeliani ”Taiteilijat kansan ja aluepolitiikan palvelijoina – puolueiden suhde ammattitaiteeseen puolueiden ohjelmissa 1960–2021” pyrin saamaan arvioitavaksesi viimeistään alkusyksystä 2022. Artikkelissa käyn läpi ohjelmiin kirjattua puolueiden suhdetta taiteen vapauteen ja itseisarvoon ja taiteen ammattilaisuutteen sekä taiteilijoiden toiminnalle asetettua vastikkeellisuutta. ”Taidetta tekevien ihmisten tulisi ymmärtää, että silloin kun ihminen voi vaikuttaa positiivisesti ja rakentavasti, mutta ei sitä tee, niin hän ei kanna vastuutaan oikealla tavalla.” (Ihmisyydenpuolue 1992)

Neljäs artikkelini ”Taidepopulismi, hyvä veli ja rahapuhe ammattitaiteilijuuden edistämisessä” tulee käsittelemään taide- ja kulttuuripolitiikkaan liittyvää rakenteellista hyvä veli -järjestelmää, etäisyyden ja puuttumattomuuden periaatteita ja taiteen ja kulttuurin rahoitusta koskevia kirjauksia poliittisissa ohjelmissa. Ohjelma-aineiston lisäksi hyödynnän 2018–2019 sekä viimeistään keväällä 2022 uudelleen tekemääni kansanedustajien kysely- ja haastatteluaineistoa. Tämä artikkelini julkaistaan osana väitöskirjakoostettani.

Tavoitteenani on saada väitöskirjani tarkistettavaksi vuoden 2023 aikana tai viimeistään keväällä 2024.Väitöskirjani ohessa tarkoituksenani on kirjoittaa tietokirja puolueiden suhteesta taiteen vapauteen, itseisarvoon, saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Tietokirjan tavoiteaikataulu on vuoden 2024 syksyllä.

About Post Author

Misi

palaute@minnasirno.fi

http://minnasirno.fi

Happy

0 0 %

Sad

0 0 %

Excited

0 0 %

Sleepy

0 0 %

Angry

0 0 %

Surprise

0 0 %

0 0

Nykyään ihastun sanoihin. Ihmisiin, jotka muodostavat sanoista ajatteluani
avartavia lauseita. Teksteihin, joissa sykkii sanojen monimielisyys ja maailman selitys.

Silmäni hakautuvat kerta toisensa jälkeen vuoden 1965 budjettiehdotuksen
momentin otsikkoon… “apurahat korkeimman hengenviljelyn
edistämiseen”. Noissa sanoissa piilee jotain niin ylevää sen aikaisesta poliittisesta tahtotilasta.

Olen tällä hetkellä selkeästi rakastunut siihen poliittiseen konsensukseen, joka vain muutama vuosikymmen sitten vallitsi puoluerajat ylittävänä tieteen ja taiteen arvostuksena. Sitoutumisena ”korkeimman hengenviljelyn edistämiseen”.

1960- ja 1970-lukujen poliittisesta ajattelusta kertoo jotakin, että Liberaalit halusivat kirjata kulttuuria käsittelevään ohjelmaansa vuonna 1967, että “kaikissa edistyneissä maissa katsotaan taide tieteen rinnalla osaksi korkeammanasteista yhteisöelämää.”

SDP:n vuoden 1963 kulttuuripoliittinen ohjelma  puolestaan tähtäsi siihen, että “taiteella on luonnollinen sija ihmisen jokapäiväisessä elämässä”, ja “että juuri vähävaraiset jos ketkään tarvitsevat taiteen kaltaista elämän rikastuttajaa. ”

Maalaisliiton ohjelmallisia tavoitteita 1960-luvulle olivat puolestaan toimenpiteet “tunnustettujen taiteenharjoittajien ja kyvykkäiden nuorten taiteilijoiden toimeentulon turvaamiseksi.”

SKDL:n periaateohjelmaan vuodelta 1967 kirjattiin, että tiede ja taide toteuttavat yhteiskunnallista tehtäväänsä vain täysin vapaina ja että tuon vapauden “edellytyksenä on poliittisten ja taloudellisten rajoitusten poistaminen ja torjuminen”.

Kokoomuksen poliittisessa toimintaohjelmassa vuodelta 1966 todetiin, että taide-elämän kehittyminen kytkeytyy “…pitkäjännitteiseen suunnitelmallisuuteen ja riittävään taloudelliseen tukeen”.

RKP:n poliittisessa ohjelmassa vuodelta 1964 edellytettiin, että tieteellisten laitosten saama “valtionapu ei saa aiheuttaa puuttumista niiden itsemääräämisoikeuteen eikä niiden mahdollisuuksiin toimia itsenäisesti tarkoitusperiensä hyväksi”.

Ehkä hämmentävimmän vastavoiman monen tämän päivän poliitikon ulostuloihin antaa Suomen Maaseudun Puolueen vuonna 1974  kulttuuripoliittiseen erityisohjelmaan kirjaama “SULKU KULTTUURIFASISMILLE: Väkivaltaisen kulttuurifasismin vastapainoksi on esiintuotava julkisuudessa todellisen kansanvallan olemusta ja YK:n ihm[i]soikeuksien julistuksen periaatteita”.

Milloin, oi milloin, korkeimman hengenviljelyn edistämisestä, sivistyksestä, taiteesta, tieteestä ja ihmisoikeuksista tuli politiikan marginaali ja kuplautuneiden leimakirves?

About Post Author

Misi

palaute@minnasirno.fi

http://minnasirno.fi

Happy

0 0 %

Sad

0 0 %

Excited

0 0 %

Sleepy

0 0 %

Angry

0 0 %

Surprise

0 0 %