Kategoria: Hajatelmiani

Ajatuksiani. Aika epämääräisellä otannalla. Mutta useimmiten kuitenkin suurella tunteella ja rakkaudella ihmisyyteen.

Lacrimosa dell’anno corona 2020

Lacrimosa dell’anno corona 2020

0 0
Read Time:6 Minute, 10 Second

Juuri ennen siirtymistäni ruudinkäryiselle kävelylle kotikonnuilleni rakkaani kanssa tarkastelemaan, miltä vuoden 2020 viimeiset tunnit näyttivät, luin Markus Leikolan Teidän edestänne annettu -teoksen loppusanat.

Minua itketti. Ajatus teoksen parista keskeisestä teemasta eli rauhasta ja rauhattomuudesta, ihmisen vapaasta tahdosta sekä mieheydestä, naiseudesta, stereotypioista ja niiden ylittämisestä kosketti jotakin itkuun valmista osaa minussa – olivathan ne asioita, joita olin joutunut käsittelemään tai saanut käsitellä vuonna 2020.

Prima parte: dell’essere una donna, foto Minna Sirnö 2020

Prima parte: dell’essere una donna (Osa yksi: naisena olemisesta)

Markus Leikolan teoksessa sukupuoli voi olla este, syy syrjiä. Mutta myös asia, jossa rajat ja ominaispiirteet ovat häilyviä ja ne on mahdollista ylittää – hyvässä ja pahassa. Vain yksi näyttäisi olevan sukupuolessa pysyvää – fysiologinen syy olla eläinkuntana olemassa. Lisääntyäksemme ja täyttääksemme maan.

Näkökulma, jonka allekirjoitan. Tiesin jo viisivuotiaana, että elämäni tärkein merkitys on luoda uutta elämää. Siirtää geenejäni ja sukujeni perimää seuraaville sukupolville. Yhdestä raskaudestani huolimatta minusta ei ollut uuden elämän luojaksi. Satoja ja tuhansia kertoja vuosikymmenten varrella minulle kerrottiin, etten ollut onnistunut naisena – en ymmärtänyt ihmisyyttä, naiseutta, lapsiperheen asemaa, mummoutta, koska en ollut luonut uutta elämää.

Silti koin itseni naiseksi. Sekä sukupuoleltani että fyysisiltä ominaisuuksiltani. Olihan sisälleni kätketty ne fysiologiset ominaisuudet, joilla täyttää tuota eläinkunnan tärkeintä tehtävää.

Kunnes tammikuussa 2020 en enää ollut kykenevä tuohon tehtävääni. Tammikuussa minulta poistettiin myooman seurauksena kohtu ja munasarjat. Pohdin sen jälkeen, miksi muutaman gramman tai sentin pala minua voi muokata näin paljon minuuttani ja käsitystäni sukupuolestani. Tein ja edelleen teen surutyötä, vaikka ikäni puolesta en kohtuani tai munasarjojani enää lisääntymiseen tarvitsekaan.

Sain ennen leikkausta loistavaa, kansankielistä ja juuri minut huomioivaa hoivaa ja neuvontaa HUS:n Naistentautien poliklinikalla. Samoin minut leikanneella Naistenklinikalla. Olen onnellinen, että me lähimmäisenrakkaudesta kustannamme veroin tätä huippuosaamista.

Silti mikään ei valmistanut minua siihen, että tervehtymisen ilon sijaan käytän vielä lähes vuoden leikkauksen jälkeen aikaani irtautumalla itse itselleni asettamasta sukupuolen ja olemassaoloni syyn määrittelystä.

Toivon minuuteni jälleenrakentamisen olevan jonkin uuden arkeologiaa, tutkimusta, johon liittyy voimaantumisen löytöretkiä. Mutta lähes vuosi myöhemmin menetyksen aallot lyövät muuttuneen ja vielä haussa olevan identiteettini yli.

Secondo parte: pace e irrequietezza, foto Minna Sirnö 2021

Secondo parte: pace e irrequietezza (Osa kaksi: rauhasta ja rauhattomuudesta)

Teidän edestänne annettu -teos on kaiken muun ohessa kuvaus Euroopan ja Lähi-idän historiasta, yksinvaltiaista – valistuneista ja mielipuolista, valtataisteluista. Mutta myös yksittäisten ihmisten rauhantahdosta, pyrkimyksestä yhteisymmärrykseen, jonkin itseämme suuremman, mutta meitä yhdistävän solidaarisemman toivon ja rauhallisemman maailman tavoittelusta.

Minut on kasvatettu rakastamaan ihmistä ja ihmisyyttä. Siihen, että ihminen ei ole vain hyvä tai paha. Siihen, että sillä, miten vahvasti kannamme toisistamme yhteisvastuuta ja luomme yhteisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia, muokkaamme kanssaeläjiämme heidän syntyperäänsä enemmän.

Siksi olen vieroksunut ajatusta vihata ihmistä. Hävennyt tunnetta, että vihaisin toista. Enkä koskaan ole ymmärtänyt halua nähdä joku kuolleena.

Koko elämäni olen kuitenkin tajunnut, että maailmassa on vihanlietsojia, ihmisiä, jotka kokevat olevansa muita arvokkaampia tai ihmisiä, jotka hakevat syyn väkivallalleen tai syrjivälle käyttäytymiseen erilaisuudesta ihmisessä, ihmisryhmässä tai ajattelussa. Lähes 55 elinvuoteni aikana nämä vihanlietsojat ovat kantaneen vuoroin sinimustaa, tulipunaista, sinistä, vihreää, … lippua tunnuksenaan. Heitä on yhdistänyt maailman jakaminen heihin ja meihin, ehdottomuus omassa oikeassa olemisessaan sekä omien ja maailman ongelmien syyllisten haku ratkaisujen etsinnän sijaan.

Vaikka olenkin tiennyt vihanlietsojien olemassaolosta koko elämäni, he ovat elinaikanani olleet pitkään marginaalissa. Äänekkäitä, näkyviä, mutta vähäväkisiä.

2000-luvun alun jälkeen tajusin muutoksen. Vihanlietsonnasta tuli jostakin syystä salonkikelpoisempaa ja sen retoriikkaa alettiin soveltaa arkipäiväisemmin, sallivammin. Marginaalin sijaan vihanlietsojat alkoivat saada sijaa maailman demokratioiden linnakkeissa ja sisä- ja ulkopolitiikan areenoilla. Tuo vihan ääni kasvoi vahvemmaksi ja vahvemmaksi.

Vuonna 2020 vihanlietsojilla oli kovin ja korkein veisu. Mutta se ei ollut veisuuta rakkaudesta ja rauhasta, vaan vihasta ja väkivallasta. Ja minä ja monet muut annoimme tälle hiljaisuudellamme tilaa. Olemme hiljaisuudellamme sallineet rauhan, tasapainon ja ihmisrakkauden hävitä ihmiskunnan johtavista päämääristä.

Kunnes vihanlietsonnan ja väkivallan annettiin vyöryä Capitolin korkeuksiin.

Terza parte: del libero arbitrio, foto Minna Sirnö 2021

Terza parte: del libero arbitrio (Osa kolme: vapaasta tahdosta)

Teidän edestänne annettu -teoksen vahva viesti liittyy siihen, että meillä jokaisella pitäisi olla käsitys siitä, toimimmeko siksi, että se on jonkun muun meille määräämä kohtalo, vai siksi, että valitsimme itse, miten toimia. Leikolan Hesus / Jeesus ihminen / simpanssi painii sen kanssa, kokiko hän kohtalonsa siksi, että se oli hänestä riippumaton Jumalan tahto tai hänelle asettama kohtalo, vai siksi, että hän halusi itse antaa henkensä rakkaudesta muita eläviä ja tulevia kohtaan. Saman vapaan tahdon kanssa painivat lähes kaikki Leikolan teoksen hahmot aikakaudesta riippumatta.

Itse kirkkoon kuulumattomana olen rakastanut ajatusta lähimmäisenrakkaudesta. Ajatus, että asetamme muiden edun oman etumme edelle tai edes rinnalle, koska haluamme vahvistaa ihmisrakkautta, on ollut kiehtova.

Etenkin vuonna 2020 olen pohtinut kiltin tytön syndroomaani, uhriutumista sekä epätervettä että tervettä itsekkyyttä. Teenkö asioita siksi, että niitä minulta odotetaan, vai siksi, että se on oman valintani, haluni ja vapaan tahtoni tulos?

Meillä on vain yksi elämä (ainakin kerrallaan) elettävänämme. Käytänkö omani muiden ihmisten tai ihmisyhteisömme odotusten täyttämiseen; käynkö työssä, koska sillä lunastan paikkani elämässä tai saan siten jonkin sortin ihmisarvon; ajelehdinko tilanteesta ja tehtävästä toiseen, koska sitä itse haluan vai siksi, että en osaa sanoa ei, kun minua siihen kysytään?

Pitkään ajattelin olevani ajopuu elämän virrassa. Opiskelin yliopistossa, koska olin ylioppilas ja sitä minulta odotettiin. Menin mukaan politiikkaan, koska koin sukurasitteeni/-rikkauteni tuomaa painetta osallistua politiikan kautta paremman ajan rakentamiseen. Otin vastaan töitä, jotka olivat lähes, mutta ei ihan, sitä, minkä koin työnä itselleni motivoivaksi, oikealla tavalla haastavaksi ja elämälleni haluamaani sisältöä antavaksi.

Vuonna 2020 minulla oli vapaus valita, tunne, että tein itse valinnan arkeni täyttämisestä. Että uskalsin terveen itsekkäästi ajatella, että tekisin jäljellä olevat työvuoteni töitä, jotka voimaannuttavat minua. Hain sellaisia töitä, joista tiesin saavani kicksejä. Useimpiin en päässyt edes haastatteluun, toisiin pääsin, mutta minut todettiin vähemmän halutuksi, osaavaksi tai muuten sopivaksi. Ja yhteen minut valittiin. Vaalimaan ja kehittämään oikeuttamme taiteeseen ja kulttuuriin. Ei hullumpaa omaksi, vapaan tahtoni tuotokseksi.

Parte quatro: lunghe ombre di primavera, foto Minna Sirnö 2020

Parte quatro: lunghe ombre di primavera (Osa neljä: kevään pitkät varjot)

Ennen kaikkea Leikolan teos kertoo halustamme hallita kohtaloamme ja kykenemättömyydestämme kilpailla luonnon vääjäämättömän kyvyn muuntautua kanssa. Kuolemattomuuden sijaan meitä koettelevat ihmisten ja toisaalta bakteerien ja virusten meissä itsessämme sytyttämät sodat.

Niinpä vielä enemmän kuin Leikolan teoksen lukemisen aikaiset oivallukseni naiseudestani, rauhasta tai vapaasta tahdosta itkuani herätti Leikolan teoksen post scriptumin päivämäärä: Markus päätti kirjansa toivoon, mutta myös päivämäärään 17.3.2020.

Edellisenä päivänä kesken iloa elämääni helmeilevän folkjamin happeni lakkasi virtaamasta. Haukoin henkeäni kuin kala kuivalla maalla. Rakkaani, joka joogaili folkjamini seinän takana, talutti minut kotiin ja petiin.

17.3.2020 olin 40 asteen kuumeessa, huohotin happea, oksensin rajusti ja ripuloin. Vaikka korona-arvion mukaan minun olisikin pitänyt haparoida tieni erään terveysaseman ulko-ovea tuntitolkulla lumessa ja pakkasessa laahustavasti lähestyvään testijonoon, vartaloni ja keuhkoni eivät hoippumiseltaan pystyneet erkanemaan sänkyni ja wc:n väliseltä valtatieltä.

Tuolla valtatiellä vietin vajaan viikon. Ja sen jälkeen keuhkoni eivät ole jaksaneet tanssiani vahvojen tuoksujen, mätien, homeiden, kosteuden ja hajuvesien maailmassa yhtä hyvin kuin ennen. Kuntoni heittelee raahautumisesta jazziin. Halipulani kasvaa muuriksi. Ja muistini tekee minulle edelleen päivittäin kepposia.

Kuolemaa ja kuolemattomuutta olen ajatellut jokaisen korona-uutisen lävähtäessä silmiini. Ahdistus ja sosiaalisen eristäytymisen syventämä väsymys ovat välillä vyöryneet yltäni tsunamiaaltoina hukuttaen aika ajoin sekä toivon että odotuksen.

Mutta samalla vyöryvällä voimalla ihailen elämää ja sen ilmiöitä aiempaa kiihkeämmin ja niiden eri sävyjä tunnistaen. Saan voimia läheisistäni ja työyhteisöstäni, ihmisistä, jotka konkreettisesti läsnä ollen tai virtuaalisesti lumoavat ja haastavat aivoni ja sieluni ajattelemaan tulevaa ja nauttimaan nykyisestä.

 

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
Vadillinen vettä riittää

Vadillinen vettä riittää

0 0
Read Time:54 Second

Nukuin viimeksi kotonani toukokuun lopulla. Sen jälkeen olen asunut vedettömässä, vessattomassa ja lämmöttömässä kesämökissämme.

Koska mökkimme on kilometrien päässä uimakelpoisesta vedestä, käymme uimassa vain satunnaisesti.

Mökin lämmöttömyydestä ei olut haittaa juhannusta lukuun ottamatta tänä kesänä. Ja yöllisiin ulkohuussiretkiinkin kesän valoisat yöt linnunlauluineen tuovat vain pikantteja elämyksiä.

Mutta vedettömyys aiheutti tuskaa pitkien helteiden keskellä.

Juomavetemme olemme aina hakeneet mökkikuntamme vesipisteeltä. Ja juoksevasta pesuvedestä on perinteisesti huolehtinut rakas puolisoni, joka normikesinä on ladannut saunan padan täyteen joko saaviin kertyneellä sadevedellä tai pihakaivosta ämpäreittäin.

Tänä kesänä ei kuitenkaan satanut mökillämme yli kuuteen viikkoon. Ja varsin runsas ikää & kokoa & juuria kasvattanut puutarhamme imi pihakaivomme tyhjiin jo parin viikon helteiden jälkeen.

Niinpä aloimme säännöstellä vettä.

Saunan padan täytimme ja lämmitimme vain kerran viikossa. Siitä ammensimme pesutarpeisiimme kumpainenkin pienen vadillisen vettä päivittäin.

Ensimmäisinä päivinä vesi ei tuntunut riittävän edes varpaiden huljutteluun.

Mutta kuuden viikon jälkeen alkoi jo tuntua, että puolivatia päivässä riittää.

Vadillinen vettä teki minusta suihkunraikkaan ilman suihkun vedenkulutusta.

Siksipä taisinkin tuntea huonoa omatuntoa, kun kahden ja puolen kuukauden jälkeen kotiinpaluuni kunniaksi kävin suihkussa. Kuinka suunnaton määrä vettä vyöryikään ylitseni tekemättä minusta vadillista vettä puhtaampaa.

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
Äitini näki unia

Äitini näki unia

0 0
Read Time:21 Second

Pienestä pitäen odotin äidin istahtamista aamupöytään, joka tuoksui pitkään hellalla olleelta kaurapuurolta, siihen lisätyltä maidolta ja sokerilta. Isolta lusikalliselta makeakiveä. Ja kahvilta, jonka tuoksu toi turvallisuutta, vaikkei maku mielyttänytkään minua.

Äitini heräsi aina aamuun kertoen unensa. Hänen unensa olivat täynnä väriä, tapahtumia, yllättäviä käänteitä.

Kertoessaan unistaan hän maalasi eteeni ihmeitä, naurua ja kummallisia sattumuksia, joiden varassa jaksoin joskus vaaralliseltakin tuntuneet päiväni alamittaisten arjessa.

Äitini näki unia, mutta minusta äidittömästä tuli uneton.

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
Ystävälleni Kaisa Korhoselle

Ystävälleni Kaisa Korhoselle

0 0
Read Time:55 Second

Rakas Kaisa-idolini,

vuosien varrella olen huomannut, että on olemassa ihmisiä, jotka tyytyvät nurisemaan nurkissa ja valittamaan selän takana kuiskuttamalla.

Olen myös kohdannut ihmisiä, jotka nähdessään epäoikeudenmukaisuutta, ryhtyvät muuttamaan maailmaa.

Sinä, Kaisa, kuulut niihin rohkeisiin ihmisiin, jotka murtavat sellaisia myyttejä, stereotypioita ja itsestäänselvyyksiä, joilla ylläpidetään epäoikeudenmukaisuutta, riistoa ja epätasa-arvoa.

Sinun tahtosi on vuosien saatossa muokannut kansakuntamme käsityksiä siitä, mikä on oikein ja mikä on väärin. Ääneen lausumasi ajatukset ovat muuttaneet tapaamme ajatella maailmastamme, yhteiskunnastamme ja lähimmäisistämme. Olet ollut tekemässä teatterista muutoksen moottorin.

Sinuun henkilöityy ihailemani humaani, osallistuva kulttuurivaikuttaja, joka ei pelkää kokeilla uutta tai halkoa tabuja.

Kiitos sinun, erilaisuuden tunnustaminen, oikeudenmukaisuus ja ihmisarvon vaaliminen ovat aina muotia.

Kiitos sinun, myös minun on ollut vapaampi ajatella ja hengittää joskus niin äärimmäisen kovia arvoja sykkivässä Suomessamme.

Olet siis monellakin tapaa tienraivaaja, joka on tasoittanut minun ja tuhansien muiden taipaletta. Olet myös ystävä, joka on tukenut, kannustanut ja kannatellut minua tavalla, joka on tämän päivän Suomessa harvinaista ja josta olen niin kiitollinen, etten osaa sitä edes sanoin kuvata.

Kiitos siis, että olet olemassa. Ja kiitos, että olet ystäväni.

PS. Iso kauko-onnitteluhali merkkipäiväsi johdosta minulta ja siipaltani…

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
(T)Yötön yö

(T)Yötön yö

0 0
Read Time:44 Second

Vietin yöttömän yön. Vaikka luulinkin olleeni jo viime syksystä lähtien henkisesti varautunut menettämään pestini Eduskunnassa, en sittenkään tainnut olla siihen varautunut tarpeeksi hyvin.

Yön ensimmäiset tunnit menivät miettien, kelle kaikille ilmoitan yhteistietojeni muuttumisesta ja minkä uuden sähköpostiosoitteen hankin. Toiset pari tuntia meni asuntolainani järjestelyjä pähkäillessä.

Lisää tunteja kului seuraavan kahden päiväni ohjelmien uudelleenjärjestelyssä, jotta saan kerättyä loput kimpsuni ja kamsuni eduskunnan työhuoneesta ja toisaalta toimitettua eduskuntaan tietokoneen,
puhelimen ja muun atk-tavaran.

Lopun yön täytin te-keskukseen ilmoitusta työnhakijaksi. Sitä helpotti, että 1990-luvun kahden pitkän työttömyysjaksoni aikaiset tiedot ovat säilyneet netissä.

Ja vaikka reiluun kymmeneen vuoteen vietinkin ensimmäisen (t)yöttömän yöni, auringon nousun kullatessa puiden latvoja ikkunan ulkopuolella tajusin, että minä selviän. Mum miäs on tukenani. Samoin ihanat ystäväni ja sukuni.

Itse asiassa toivuttuani shokistani edes hiukan, ajattelin, että tämä on uusi alku kaikkien niiden elämäni alkujen joukossa, jotka alun harmauden jälkeen johtavat johonkin mukaansa tempaavaan.

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
Viikko akvaarioelämää

Viikko akvaarioelämää

0 0
Read Time:1 Minute, 1 Second

Keuhkokipuilun seurauksena vietän toista viikkoa akvaarioelämää. Muutamaa poikkeusta, joita en kehdannut perua, lukuun ottamatta olen tarkkaillut maailmaa ja omaa työmaatani, Eduskuntaa, tv:n välityksillä. Ja olen
hämmentynyt.

En tietenkään ole edes kuvitellut, että eduskunnan tosi-tv olisi sellainen jännitysnäytelmä, joka veisi henkeä pidätellen katsojan seikkailusta toiseen.

Mutta tv:stä salia tuijottaessani hämmästyin, kuinka kuivakalta kipinöinti salissa näyttääkään.

Itse aistin täysistunnoissa suuria tunteita, intohimoja, energisoivia yhteenottoja ja aitoa halua muuttaa maailmaa.

Myönnän, että olemme kaukana eräiden muiden eurooppalaisten parlamenttien käsirysytraditioista. Meillä onneksi edelleen sanan säilän heiluttelu on se pääjuttu. Tv:ssä se kuitenkin näyttää aika ajoin kovin muoviselta, kuivalta ja ulkokultaiselta.

Ainoa lohtuni on, että täysistuntolähetykset ja -väläykset ovat sentään vauhdikkaita, jos niitä vertaa vaikkapa Tampereen kaupunginvaltuuston suoriin radiolähetyksiin.

Silti pakostakin herää kysymys, pitäisikö eduskunnan tosi-tv-formaattia uudistaa. Niin, että edes osa itse aistimastani fiiliksestä välittyisi myös katsojalle. Mutta miten tuo uudistus tehtäisiin, siinäpä kysymys.

Lopullinen latistus viikon akvaarioelämälleni tuli, kun MTV:n uutisten lukija toisti ja toisti aamu-tv:ssä tylsästi, että eriarvoisuuden kasvua koskeva välikysymysäänestys on vain “rutiiniluonteinen asia”.

Demokratiaa halveksiva ja erittäin vähättelevä sananvalinta kuvata äänestystä siitä, keiden kansanedustajien mielestä epäoikeudenmukaisen veropolitiikan aikaansaamat tuloerot lapsiperheiden, pitkäaikaistyöttömien, sairaiden, eläkeläisten, palkansaajien ja tämän maan nallewahlroosien välillä ovat kasvaneet ja keiden mielestä eivät.

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
Yhdenvertaisuuden toteuttaminen on poliitikoille velvollisuus, ei omantunnonkysymys

Yhdenvertaisuuden toteuttaminen on poliitikoille velvollisuus, ei omantunnonkysymys

0 0
Read Time:3 Minute, 48 Second

Puheeni Tampereen Setan syyskokouksessa 7.11.2010

Seksuaalisuus ja sukupuoli ovat erottamaton osa ihmistä ja siksi erottamaton osa meidän ihmisoikeuksiamme.
Suomalaisessa ja globaalissa poliittisessa kulttuurissa on kuitenkin vaikeata puhua ja toimia aikuisten oikeasti seksuaali- ja sukupuolioikeuksien puolesta.

Seksi ei yksinkertaisesti ole seksikäs asia politiikassa.

Ei siis ihme, että jopa heteronormatiivinen keskustelu politiikan areenoilla vaikkapa hedelmöityshoitolaista tai seksin oston kriminalisoinnista synnytti taannoin Eduskunnassa epä-älykästä ja päiväkotilasten kakka-huumoritasoista väittelyä.

Vaikeneminen seksuaalisuuden ja sukupuolen merkityksestä tai vähättelevä asenne ihmisyyden perusytimeen on kuitenkin johtanut siihen, etteivät politiikka ja viranomaiskäytännöt aidosti kohtaa yhdenvertaisesti eri ihmisiä.

Harva poliitikko tai viranomainen pysähtyy miettimään, millainen ihmisen kuva on piilotettu hänen oman päätöksentekonsa pohjaksi. Kenestä viranomaiset puhuvat, kun puhuvat asiakkaistaan? Tai kenestä me poliitikot puhumme, kun puhumme kansalaisista?

Asenteet ja stereotypiat on istutettu meihin niin syvälle, ettei itsellenikään tule itseni oloinen ihminen ensimmäisenä mieleen sanasta kansalainen, vaan pyylevä, harventuvahapsinen, konservatiivinen, kuusikymppinen heteromies.

Suomessa on toki tapahtunut isoja harppauksia kohti oikeudenmukaisempaa ja aidosti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa. Isoin kiitos näistä edistysaskelista kuuluu kaikille sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä edustaville järjestöille, Seta etunenässä.

Silti lainsäädännössämme on yhä isoja yhdenvertaisuuden mentäviä aukkoja.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon onnelaksi jo 1970-luvulla koulukirjoissa julistautunut Suomi on yllättävää kyllä vielä 2000-luvulla muun muassa homoseksuaalisuuden ja hivin kriminalisoinnissa ja lakiteknisessä syrjinnässä maailman kärkikaartia.

Siksi tarvitsemme pikaisia päätöksiä vaikkapa sukupuolineutraalista avioliitosta ja adoptio-oikeudesta. Tarvitsemme lainsäädäntöä joka aidosti kriminalisoi ja sanktioi ihmisryhmää vastaan kohdistuvaan vihaan
yllyttämisen. Tarvitsemme oikeudesta tuntuvia tuomioita sukupuoliseen tai seksuaaliseen suuntautumiseen perustuvaa työsyrjintää vastaan.

Transvestisuus on yksinkertaisesti poistettava sairausluokituksista kokonaan eikä transdiagnooseja saisi enää luokitella mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöiksi. Ja verenluovutusta koskevien asetustemme ja ohjeistustemme on kummuttava jatkossa tutkituista riskianalyyseistä eikä homomiehiä stigmatisoivista asenteista.

Jokasuomalaiselle luvattu oikeus on saada laadukkaita, oikein kohdistettuja ja tarpeeseen vastaavia julkisia palveluita yksilön arjen sujuvuuden ja hyvinvoinnin edistämiseksi.

Siksi tarvitsemme myös kuntapäättäjien sekä sosiaalialan, terveydenhuollon, opetuksen ja muiden palvelualan ammattilaisten koulutusta, jotta päätösten ja palvelujen sukupuoliset, etniset, ilmastolliset ja yhdenvertaiset vaikutukset tiedostettaisiin.

Jo pelkästään koulumaailmassa opettajien ja terveydenhuollon henkilökunnan asenteissa on paljon tehtävää, jotta sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöön kuuluvien lasten ja nuorten moninkertainen riski syrjäytyä, sairastua mieleltään tai tehdä itsemurha ennaltaehkäistäisiin.

Suvauksesta, etnauksesta, ilmauksesta ja yhtauksesta on tultava myös peruslähtökohta Suomen käytännössä harjoittamaan ulko-, kauppa- ja turvapaikkapolitiikkaan. Ihmisoikeuksien alistamisesta harvojen taloudelliselle voitontavoittelulle on yksinkertaisesti tehtävä loppu.

Parempien lakien ja tiedostavamman päätöksenteon kautta yhdenvertaisuus edistyy pala palalta.

Lainsäädäntö- ja muu poliittinen päätöksenteontie on toki auttamatta hidas, jopa vuosia vievä tie, mutta silti välttämätön. Lait ja niistä kumpuavat päätökset ovat tahtotilamme ilmaus ja muistutus siitä, että
lakien lain eli Suomen perustuslain suoja koskee myös sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä.

Laaja poliittinen sitoutuminen yhdenvertaisuuden edistämiseen on tärkeä viesti aikana, jolloin ihmisviha ja fundamentalismi nostavat Suomessa ja maailmalla päätään.

Jokaisen tiedostavan ihmisen tehtävänä on muistuttaa, että perustuslain ja kansainvälisten ihmisoikeussopimusten antaman suojan toteuttaminen ei ole vapaaehtoista tai omantunnonkysymys.

Yhdenvertaisuuden toteuttaminen on lakeihin pohjautuva velvollisuus kaikille kansanedustajille,
kunnallispoliitikoille, puolueille ja viranomaisille riippumatta uskonnosta tai aatteesta tai ihmiskäsityksestä.

Asenneilmapiirissämme on tänään paljon yhtymäkohtia 1930-luvun fundamentalismiin, joka haki yksittäisistä ihmisryhmistä syyllisiä kansakuntien pahoinvointiin Neuvostoliitossa, Saksassa, Italiassa ja jopa täällä
Suomessakin.

Tänäänkin fundamentalistisissa ulostuloissa homoista, maahanmuuttajista, romaneista ja toisinajattelijoista tehdään kansakunnan vihollisia ja syntipukkeja työttömyyteen ja osattomuuteen.

Fundamentalismi vetoaa aina ihmisen tunteisiin ja synnyttää ihmisvihaa.

Fundamentalisti puhuu aina yhden opin ja monokulttuurin puolesta. Ja fundamentalisti ei koskaan tunnusta omaa osuuttaan rikoksissa ihmisyyttä vastaan.

Fundamentalismi on saanut rauhassa kasvaa ja rehottaa Suomessa jo pitkään.

Fundamentalismi on saanut jopa positiivista nostetta tiedotusvälineissä, kun journalismi on ahnaasti mässäillyt värikkäillä, taitavilla ja ristiriitaisia tunteita herättäneillä fundamentalistisilla puheenvuoroilla.

Fundamentalismin nousu Suomessa ja maailmalla ei ole kuitenkaan sattumaa. Ääriuskonnolliset ja äärikansalliset liikkeet ovat kansainvälisesti organisoituja ja kansainvälisesti rahoitettuja.

Vuosi 2010 jää suomalaiseen historiaan homofobiaa ja ihmisvihaa tihkuvana vuotena. Kaasuhyökkäys Helsinki Pridea vastaan, kiihtynyt, törkeä nettirikollisuus sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä ja heidän
puolestapuhujiaan kohtaan ja muun muassa kansanedustaja Päivi Räsäsen homovastaiset ulostulot osoittavat, että jotakin on pahasti pielessä yhteiskunnassamme.

En usko, että fundamentalisteja lukuun ottamatta poliittiset päätökset ja viranomaiskäytännöt kumpuaisivat pahuudesta tai ihmisvihasta, vaan tietämättömyydestä. Osa poliittisista päättäjistämme ja viranomaisistamme
on vain naivisti sokeita väittäessään, että jo nyt sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöillä on oikeuksia enemmän kuin heteroilla, tai sanoessaan, ettei sukupuolisella ja seksuaalisella suuntautumisella ole mitään
tekemistä politiikan tai päätöksenteon kanssa.

Fundamentalismia ja tietämättömyyttä ehkäistään ja poistetaan samoilla lääkkeillä eli asiallisella, tutkittuun tietoon ja arjen kokemuksiin perustuvalla sekä universaaleja ihmisoikeuksia kunnioittavalla argumentoinnilla. Tässä työssä Seta ja muut sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjä edustavat järjestöt ovat avainasemassa. Ja tähän työhön on myös sitoutunut ennätysmäärä poliitikkoja, vaikuttajia ja julkkiksia.

Siksi uskon ja toivon, että vuoden 2010 tapahtumista seuraa jotakin hyvää ja parempaa. Uskon, että homofobiaa on yhä vaikeampi puolustaa ja sen vastainen työ saa yhä useampia ihmisiä liikkeelle. Ja uskon, että
lähimmäisenrakkaus saa tämän vuoden jälkeen konkreettisempaa sisältöä arjessa, politiikassa ja kirkossamme.

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
Sinulle, Nainen, elämäsi alkutaipaleella

Sinulle, Nainen, elämäsi alkutaipaleella

0 0
Read Time:31 Second

Tiedoksi, että olet valinnut hienot vanhemmat. Olet myös saanut ristiksesi tukun uusia sukulaisia, joista saat olla ihan mitä mieltä itse haluat.

Laajasta ja sekalaisesta suvustasi saattaa olla seuraa riesaksi asti, mutta hädän hetkellä Sinulle avautuu lämmin syli useammankin oven takaa. Älä epäröi käyttää tätä mahdollisuutta.

Ainakin isäsi puolelta juuresi ovat rikkaat: pisara länttä, pisara etelää, pisara itää. Geeneihisi on myös livahtanut koko joukko saarnaajaa, hassuttelijaa ja äkäilijää, mutta myös älytön määrä maailmanparantajaa.

Hyväksikäytä sumeilematta tätä perimääsi, sillä sinulle on annettu vapaus onnistua elämässäsi.

Sukumme täydellisestä täydentäjästä ylpeinä onnittelemme syntymästäsi vanhempiasi, isääsi ja serkkuani Ernoa sekä äitiäsi Susannaa. Muista halata heitä puolestamme, kun he kaipaavat kannustusta.

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
Ajatelmiani

Ajatelmiani

0 0
Read Time:16 Second

Jos rakastat lastasi, et voi vihata erilaisia ihmisiä, sillä sinunkin lapsesi on jollekin erilainen.
Jos rakastat lastasi, et käännä selkääsi maailman muille lapsille, sillä sinunkin lapsesi
tarvitsee joskus apua.
Jos rakastat lastasi, et tuhoa elämää ympäriltäsi, sillä sinunkin lapsesi ansaitsee neljä
vuodenaikaa.

Minna Sirnö Kjell Westön Missä kuljimme kerran -teoksen innoittamana 28.2.2009

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %