Kannatan aina asioiden ja tavaroiden uusiokäyttöä. Nytkin suunnittelen itselleni kattolamppua kaikennäköisestä romusta - uusiokäytön onnihan on, että saa luoda uutta käyttöä vanhalle. Uusiokäytön hyvä puoli on myös, että voi ottaa epäonnistumisen riskejä aivan eri tavalla kuin kaupan hyllystä  uutena hankittujen, kotona karmeiksi ja suoraan komeron perukalle häviäviksi osoittautuvien tavaroiden kohdalla. 

Harvoin uusiokäyttö on kuitenkaan yhteisöllistä. Siksi olikin ilo törmätä uusiokäyttöön, joka on sekä kekseliäs uusi tapa käyttää vanhaa että ylistys kansanliikkeelle ja demokratialle.

Kuluvan viikon aikana on Helsingin kerrostalojen ikkunoihin ilmestynyt jouluvaloja - kakkoseksi väännettynä. Ensin niitä sattui silmiin yksi. Ja eilen bongailin niitä jo eri puolilla Helsinkiä useampia.  Upea osoitus siitä, että ihmiset ottavat ylpeästi kantaa ja pitävät osallisuuden liekkiä yllä.

***

Upeata oli myös ihailla kansallista kaunoliikkeen uusiokäyttö Kansallisbalettimme juhliessa 90-vuotista taivaltaan. Juhlagaala  oli hyvä läpileikkaus menneistä menestyksistä ja tästä päivästä. Näytepaloista jäi esteettinen nälkä nähdä ja kokea kokonaisuuksia - erityisesti Tuonelan joutsen  ja Seitsemän veljestä -balettien näytteet avasivat ainakin minulle uusia ovia kahteen kansallisraamattuumme.

Gaalan helmiä olivat kuitenkin illan lopuksi lavalle parveilleet 180 balettikoululaista.  Nuorimmat, vasta natiaisen kokoiset pojat ja tytöt uhmasivat tanssillaan taannoista populistista tahtotilaa lakkauttaa tämän maan oopperat ja baletit. He olivat elävä muistutus siitä, että yhdellekkään populistille ei saa antaa valtaa sammuttaa noiden alle kouluikäisten intohimoa ilmaista itseään ja herättää tunteita muissa.