16.12.2011 15:00
Tiedotteemme: Ylelakiin kirkastettava kotimaisen kulttuurin edistämistavoite
Lue lisää »
12.12.2011
Kirjoitukseni: Valontuojat
Lue lisää »
Jos rakastat lastasi,
et voi vihata erilaisia ihmisiä,
sillä sinunkin lapsesi
on jollekin erilainen.
Jos rakastat lastasi,
et käännä selkääsi maailman muille lapsille,
sillä sinunkin lapsesi tarvitsee joskus apua.
Jos rakastat lastasi,
et tuhoa elämää ympäriltäsi,
sillä sinunkin lapsesi ansaitsee neljä vuodenaikaa.
- Minna Sirnö Kjell Westön Missä kuljimme kerran -teoksen innoittamana 28.2.2009
Merja Kyllönen: Usko koetuksellaKeskiviikko 26.8.2009 Kuluneen kesän aikana suomalaisen politiikan kuvaa ovat voimakkaasti sävyttäneet keskustelut korruptiosta ja vaalirahoitusten avoimuudesta. Ei ole juuri päivääkään kulunut siitä, ettei Suomen mediassa olisi voinut kuulla, nähdä tai lukea jotain, liittyen vuoden 2007 eduskuntavaalien rahoituksiin ja niitä koskeviin julkisuuskysymyksiin. Mutta miksi ihmeessä avoimessa demokratiassa pitäisi piilotella rahoittajia ja väittää, että rahaa vain tuli jostain, eikä kukaan sen jälkiä tunnista myöhemmin? Kenen etu on sulkea silmänsä todellisuudelta ja väittää, ettei kansaamme kiinnosta mistä kansamme edustajat rahoitusta ovat saaneet? On suomalaisen demokratian rappio, mikäli puolueet eivät kykene avoimeen ja rehelliseen keskusteluun vaalityön ja toiminnan rahoituksesta. Yhä harvempi kansalainen luottaa poliitikkoihin ja päätöksentekoon ylipäätään, yhä harvemmin vaalipäivinä matka suuntaa kohti äänestyspaikkaa. Yhä useammin uskotaan rahan ja vallan toimivan täysin suorassa yhteydessä ja köyhempien vaikutusmahdollisuuksia pidetään mitättöminä, vaikka edelleen kansa saa valita itselleen edusmiehet – ja naiset, jotka käyttävät heidän ääntään maamme päätöksentekopaikoilla. Ei suinkaan ole merkityksetöntä, kuka ääntäsi käyttää ja minkälaisilla arvoilla edustajasi on päätöksissään varustettu. Ei ole merkityksetöntä kuuleeko edustajasi sinua, sinä olet äänelläsi hankkinut myös oikeutuksen antaa palautetta ja saada vastauksia edustajaltasi. Päätöksentekijöidenkään tynnyrit eivät saa kolista tyhjyyttään, vaan meidän on rohkeasti uskallettava aloittaa kansalaiskeskustelu ja avata myös päätöksenteonmaailma kansalaisille. Ihmiset asioista päättävät, lihaa ja verta olevat henkilöt, joilla on kasvot ja tunteet. Nykymaailmassa tuntuu, ettei läheskään aina edes hahmoteta, että asioihin todellakin voidaan vaikuttaa. Päätökset eivät ole mitään luonnonlakeja, jotka vain tapahtuvat ilman, että ihmisillä olisi niissä osaa eikä arpaa. Juuri siksi Sinunkin ajatuksillasi on aidosti väliä, ole rohkea ja kysy. Kyseenalaista ja ihmettele, miksi näin tapahtuu, eikö toisinkin olisi voinut päättää. Hae perusteluja, vaadi vastauksia ja ole aktiivinen. Yhteiskuntamme ja maailmamme muutos lähtee meistä ihmisistä. Me kulutamme, me säästämme, me vaikutamme. Me teemme ratkaisuja, joilla huominen rakennetaan ja tulevaisuutta muokataan uuteen uskoon. Me voimme olla hyviä tai pahoja toisillemme, me ihmiset suojelemme tai tuhoamme luontoa, me ihmiset aloitamme sodat ja rakennamme rauhat, niin halutessamme. Harvoin, luonnonilmiöitä- ja mullistuksia lukuun ottamatta, mikään tipahtaa meidän elämäämme yllättäen ja ilman ennakkotietoa. Asioista on saatavana valtavasti tietoa ja vaikka tieto usein lisää myös elämisen tuskaa, niin se antaa meille aivan uusia mahdollisuuksia olla vaikuttamassa asioihin ja elämän kulkuun. Ethän siis jää odottamaan, että joku toinen tekee ratkaisuja ilman, että olet edes yrittänyt niihin vaikuttaa. Ethän vain jätä demokraattisen yhteiskunnan mahdollisuuksia käyttämättä. Äänestä, kysele, pohdi, kyseenalaista, selvitä, analysoi ja ole kiinnostunut mitä ympärilläsi tapahtuu. Me olemme yhdessä kaikki vaikuttamassa toinen toistemme elämään, eikä politiikka ole luonnonvoima, joka vain tapahtuu ilman, että ihmiset olisivat asioihin ja päätöksiin vaikuttamassa. Avoimuus ja inhimillisyys ovat kaiken perusta. Ihmisenä ihmisten puolesta, muistaen keneltä on valtakirjansa päätöksentekijäksi saanut, niin meillä on mahdollisuus rakentaa uskottavaa suomalaista politiikkaa. Kirjoittaja on kainuulainen Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Merja Kyllönen.
|