Katja Syvärinen: Äänestin Minnaa jo ennakkoon. Sunnuntaina sinäkin voit tehdä samoin.

Lauantai 6.6.2009 klo 21:17

Minnan suloisen Pispalan-kodin keittiössä lauantai-iltana, eurovaalien aattona soi jazz. Vatsa on täynnä herkullisia täytettyjä kesäkurpitsoita. Emäntä on armoitettu kokki, vaikka vaatimattomuuksissaan muuta väittääkin.

Minna on valmistautunut siihen, että ensi viikonloppuna vasemmistonaisten valtikka majoittautuu puutalon vintille. Toivomme, että kelit ovat suotuisat ja helle hellii kattoa. Muutoin voi tulla nukkujille vilu. Taloon on joku grynderi ahneuksissaan asentanut suoran sähkölämmityksen, eikä sellainen tuskitta sovi ympäristötietoisen naisen sielunmaisemaan. Minnalla sydän ja teot kulkevat käsi kädessä.

Minnan kanssa olemme molemmat kasvaneet sellaiseen vasemmistolaisuuteen, jossa välitetään aidosti ihmisistä niin Suomessa kuin Suomen rajojen ulkopuolella. Meille kansainvälisyys on ollut aina luonnollinen asia. Rauha, lasten oikeudet ja naisten asema ovat mielessämme kaikessa päätöksenteossa arjessa, työssä ja politiikassa. Olemme yhtä aikaa ja vuorollamme olleet vasemmistonaisten johdossa.

Minna on eduskunnan väestö- ja kehitystyöryhmän puheenjohtaja ja väsymätön ihmisoikeuksien puolustaja. Itsekin toimin eduskunnassa ollessani aktiivisesti kyseisessä ryhmässä ja edelleen kehityspolitiikan parissa. Kehityspolitiikassa Suomen yksi keskeisiä painopisteitä on naisten aseman parantaminen.

Vahvat naiset uskaltavat tukea toisiaan. Meksikossa olin vaikuttunut siitä, miten Chiapasin intiaaninaiset opettelivat ryhmissä asettamaan kierukoita ja tukivat toisiaan ottamaan vastuuta perhesuunnittelussa. Tansanialaisten naisten kanssa olemme pohtineet kunnallistason vaikuttamista ja hämmästyksemme todenneet, miten samanlaista naisten elämä on maasta ja kehitystasosta riippumatta. Arki on arki on arki.

Minä haluan, että Europarlamentissa on verkostoitumiskykyisiä, osaavia, viisaita naisia, joille maailma on enemmän kuin mitä silmillä näkee.

Minä äänestin Minnaa jo ennakkoon. Sunnuntaina sinäkin voit tehdä samoin.

Marjatta Stenius-Kaukonen: Ihmisten arjesta vaiettu liikaa

Perjantai 5.6.2009 klo 12:00

Eurovaalikeskusteluissa on puhuttu hämmästyttävän vähän ihmisten arkeen vaikuttavista asioista. Vaikka terveydenhuolto ja sosiaaliturva kuuluvat kansallisen lainsäädännön piiriin, ovat potilaiden ja vammaisten oikeudet monin tavoin EU:n asialistalla.

Euroopan Parlamentissa monet eri maiden MEPit ajavat voimakkaasti oikeudenmukaista kohtelua eri potilasryhmille ja vammaisille. Työtä tehdään yhteistyössä eurooppalaisten potilas- ja vammaisjärjestöjen kanssa. Monet suomalaiset sosiaali- ja terveysalan kansalaisjärjestöt ovat aktiivisia omissa euroopan- ja maailmanlaajuisissa järjestöissään. Myös laajaa yhteistyötä tehdään, sillä monet ongelmat ovat yhteisiä sairaudesta ja vammasta riippumatta. 

Osallistuminen tähän yhteistyöhön oli antoisaa ja avartavaa. Sitä on ollut hyvä jatkaa, vaikka omasta meppi-ajastani on kulunut jo yli kymmenen vuotta.

Ajankohtainen asia käynnissä oleviin Eurovaaleihinkin  liittyen on
elintarvikkeiden pakkausmerkintyöjä koskeva asetusehdotus (Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUKSEKSI elintarvikkeita koskevien tietojen antamisesta kuluttajille (KOM(2008) 40 final)). Se  jäi uuden parlamentin käsiteltäväksi, kun toukokuussa ympäristö- ja kansanterveysvaliokunta katsoi, ettei se ollut vielä valmis äänestettäväksi.

Euroopan Diabetesliitto IDF European region on tehnyt useita vuosia työtä sen eteen, että hiilihydraatit saataisiin pakkauksiin pakollisiksi ja että ne olisivat myös helposti nähtävissä annosta kohti riittävin isoin numeroin.

Saimmekin asetusehdotuksen valmistelun loppusuoralla komission
sisällyttämään hiilihydraatit pakollisten merkintöjen joukkoon pakkauksen etupuolelle.

Mutta niiden säilyttäminen siellä ei olekaan aivan yksinkertainen asia, kun asian käsittely jatkuu kaikissa EU-maiden hallitusten muodostamassa neuvostossa ja Euroopan parlamentissa, sillä varsinkaan elintarviketeollisuuden piirissä ei haluta  "liikaa" merkintöjä pakkauksiin.

Tampereen Diabetesyhdistyksessä päätimme kysyä kaikilta ehdokkailta, tiedätkö miksi hiilihydraattien merkintä elintarvikepakkauksissa on diabeetikolle välttämätön tieto?

Varsin monet ehdokkaat- Minna ensimmäisten joukossa-  ovatkin kertoneet meille olevansa  valmiit kannattamaan merkintää.

Nykyaikaisessa monipistoshoidossa tai pumppuhoidossa diabeetikko joutuu joka kerran syödessään arvioimaan aterian sisältämien hiilihydraattien määrän osatakseen pistää oikean määrän ateriainsuliinia. Uudet insuliinit ovat tuoneet diabeetikon päivään vapautta, mutta vapaus on siirtänyt vastuuta entistä enemmän diabeetikon omille harteille hänen tehdessä päivittäisiä valintojaan insuliinin, aterioiden ja liikunnan yhteensovittamiseksi. Myös
tabletti- ja ruokavaliohoitoiset diabeetikot tarvitsevat tietoa
hiilihydraateista osatakseen rakentaa   päivittäisen ruokavalionsa siten, että verensokeritasot pysyisivät mahdollisimman hyvin normaalialueella. 

Kirjoittaja on pitkänlinjan vasemmistovaikuttaja, ex-kansanedustaja ja ex-meppi, Vasemmistoliiton Tampereen valtuustoryhmän puheenjohtaja sekä diabetes-aktivisti Marjatta Stenius-Kaukonen.

Lea Launokari: Pitäisiköhän EU:n päättäjienkin miettiä uudelleen ydinvoiman rakentamista?

Tiistai 2.6.2009 klo 9:00

Kuinkahan moni maamme kansanedustaja on selvillä, että samalla kun eduskunta ratifioi Lissabonin sopimuksen he myös hyväksyivät Euratom-sopimuksen ja luonnollisesti sen velvoitteet. Euratom kuuluu EU:n kolmeen perussopimukseen ja se on ollut olemassa vuodesta 1957 lähtien ja se on siitä lähtien missionsa mukaisesti edistänyt ydinvoimaa miljardeilla euroilla. Sopimusta on täydennetty ja muutettu sopimaan yhteen EU-perustuslain kanssa.

Ydinvoima on läheisessä yhteydessä Euroopan yhdentymisen kanssa. Ydinvoimateollisuus ei tule lakkauttamaan itseään, se elää yhteiskunnallisen miljardiluokan tuen varassa vaikeuttaen ja hidastaen kestävää ekologista energiataloutta. On hyvin valitettavaa, että Euratom-sopimus ja EU:n Lissabonin sopimus yhdessä voivat sivuuttaa ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvan mielipiteen tulevaisuudessa.

Suomessa meneillään oleva uraanibuumi on osa Euratom-sopimusta, jonka artiklan 52 mukaan malmien, raaka-aineiden ja erityisten fissiokelpoisten materiaalien saanti tulee turvata yhteisen tarjontapolitiikan avulla. Toimistolla tulee olemaan optio-oikeus malmeihin, raaka-aineisiin ja erityisiin fissiokelpoisiin materiaaleihin, joita tuotetaan jäsenvaltioiden alueella.

On aivan selvää, ettei Suomi voi itse pitää sitä uraania, joka maaperältämme mahdollisesti tulevaisuudessa tullaan louhimaan. Euratom määrää kaikesta fissiokelpoisesta materiaalista yhteisön sisällä ja sillä on optio-oikeus, eli etuoikeus kaikkiin malmeihin, raaka-aineisiin ja fissiokelpoisiin materiaaleihin, joita yhteisö tuottaa, käyttäen polttoaine-huoltotoimisto  ESA:aa (Euratom Supply Agency).

Olkiluoto 3 -ydinvoimalan, maailman suurin EPR-prototyyppireaktorin rakentaminen on jo kaksi vuotta myöhässä, eikä sitä välttämättä voida käynnistää turvallisesti. TV2:n Ajankohtainen Kakkonen raportoi toukokuun alussa Olkiluodon turvallisuuden laiminlyönneistä. Säteilyturvakeskuksen pääjohtaja Jukka Laaksonen on jo yli vuoden vaatinut Arevalta kuvausta siitä, miten ydinturvallisuuden perusperiaatteet täytetään prototyyppilaitoksen hallinta- ja suojajärjestelmässä. Kuvausta ei ollut saapunut toukokuun alkuun mennessä.

Nyt olisi jo korkea aika pysäyttää lopullusisesti Olkiluoto 3 -ydinvoimalaitoksen rakennustyö. Viimeksi The New York Times raportoi 29.5. hyvin kriittisesti Olkiluoto 3 rakennustyötä. Siinä Obaman hallintoa kehotettiin tarkoin punnitsemaan mitä uuden sukupolven ydinvoimalaitoksen rakentaminen vaatii. Artikkelissä todetaan myös, että maailman tämän hetken rakenteilla olevasta 45 reaktorista on raportoitu 22 olevan myöhässä aikataulustaan.

Tässä olisi paljon työtä sinulle Minna uutena meppinä.

Kirjoittaja on eurovaaliehdokas, järjestöaktiivi, teatterityöntekijä Lea Launokari

Ulla-Maj Wideroos : Vad EU behöver?

Maanantai 1.6.2009 klo 9:00

Både Finland och EU behöver politiker med värderingar och vilja att jobba för det de tror på. Jag känner Minna som en arbetssam och flitig politiker, en politiker som vet vad hon vill och tror på det hon gör. Det är sådana politiker som åstadkommer resultat - sådana politiker behövs. Lycka till i valet Minna!

Skrivaren är Ordförande för Svenska riksdagsgruppen Ulla-Maj Wideroos