Tuula Väätäinen: Aika vasemmistolaiselle Euroopalle

Torstai 7.5.2009 klo 9:00

Tehdäänpä ajatusleikki Euroopan kartasta, jossa konservatiiviset maat on väritetty siniseksi, ja vasemmistolaiset maat punaiseksi. Jaetaan värit pääministeripuolueen mukaan. Sitten otetaan vielä aika mukaan: ajatellaan animaatiota jossa värit vaihtuvat vaikkapa vuosisadan puolestavälistä sen mukaan kuka missäkin maassa hallitsee.

Olisi hauskaa nähdä joskus tällainen animaatio. Minulla on sellainen tuntuma että tällaisella animaatiokartalla vaihtelisivat punaiset ja siniset "aallot" melko tasaisesti. Eli sininen ja punainen eivät tuiki sattumanvaraisesti siellä täällä, vaan pyyhkivät koko Euroopan peittäen edestakaisin. Ajatellaanpa vaikka viime vuosikymmenen alkua. Silloin useimmissa Euroopan maissa oli vallalla konservatiivipuolue. Ruotsissa pääministerinä oli oikeiston Carl Bildt. Iso-Britanniassa pääministerinä toimi konservatiivi John Major. Suomessakin hallitsi Ahon porvarihallitus.

Vuosikymmenen puolesta välistä kartta vaihtuu. Samaan aikaan demari Lipposen kanssa pääministerinä olivat demari Göran Persson ruotsissa, työväenpuolueen Tony Blair Iso-Britanniassa, demari Gerhardt Schröder Saksassa (liittokanslerina), demari Poul Nyrup Rasmussen Tanskassa, ja niin edelleen. Tämän vasemmistoaallon jälkeen on taas alkanut oikeistoaalto. Nyt Suomessa on porvarihallitus, kuten myös Ruotsissa Fredrik Reinfeldtin vetämänä. Saksassa vallassa ovat konservatiivit Angela Merkelin johdolla, Tanskassa Lars Lökke Rasmussenin johdolla. Iso-Britannian työväenpuolue pääministeri Browneineen on poikkeus, mutta sielläkin konservatiivit ovat kyselyissä suositumpia.

Nyt vasemmisto ei ole aallonhuipulla yleisesti Euroopassa. Vasemmistopuolueet ovatkin ajautuneet ankaraan itsetutkiskeluun. Mitä me teimme väärin? Eikö vasemmiston sanoma ole riittävän kirkas? Jääkö se kaikenlaisen mainostoimistovetoisen oikeistovyörytyksen alle?

On hyvä huomata kaksi asiaa. Ensinnäkin, vasemmistolainen sanoma yhteisvastuullisuudesta ei ole aikaan sidottu, ja sitä tullaan taas tarvitsemaan. Vasemmistoaalto nousee taas, ehkä jo näissä eurovaaleissa. Jääkaappi pitää aika ajoin sulattaa, yöllä nukutaan päivän puuhien jälkeen, talvella luonto vetäytyy kesän jälkeen lepoon, ja niin edelleen. Tällainen hengittävä rytmi on aika luonnollinen maailmassa. Nyt vasemmisto on "lepotilassa", joka on hyvä käyttää aatteen ja puolueiden käytäntöjen uudistamiseen. Mutta varmaa on, että vasemmistolaista yhteisvastuuta tarvitaan taas kunhan Euroopassa ollaan päästelty oikeiston johdolla pahimmat individualistiset höyryt.

Toiseksi, aallot näyttäisivät hyvin yleiseurooppalaisilta. Vasemmiston vahvuutena on jo aatteellinen yhteneväisyys Euroopan laajuisesti. Tästä yleiseurooppalaisuudesta kannattaa ottaa vaarin, ja tehdä yhdessä eurooppalaista vasemmistopolitiikkaa!

Millaista aaltoa nyt voi odottaa? Vasemmistoa tarvitaan nykyisessä Euroopan yhteiskunnallisessa tilanteessa. Sanoma on aina tärkeä, mutta erityisesti nyt. Ei voi olla niin, että kun tulee nousukausi, vähäosaisten hyvinvointi ei lisäänny, ja laman aikana se pienenee. Vasemmistolaisuutta - sitä että huolehditaan heikoimmista - tarvitaan aina, mutta erityisesti kovina aikoina. Nyt on aika vasemmistolaiselle Euroopalle!

Kirjoittaja on Valtovarainvaliokunnan Kunta- ja terveysjaoston puheenjohtaja, kansanedustaja Tuula Väätäinen