Aimo Minkkinen: Kansalaisten Eurooppa ja Venäjä - historiallista taustaa

Sunnuntai 3.5.2009 klo 9:00

Karl Marx totesi aikoinaan, että Belgia on kapitalistien paratiisi. Brysselissä Marx ja Engels kirjoittivat "Kommunistisen puolueen manifestin".  Sosialistien kansainvälinen toiminta keskittyi viime vuosisadan alussa Brysseliin. Kansainvälinen sosialistitoimisto piti vuosikokouksensa tavallisesti Brysselissä. Lenin osallistui niihin 1908, 1909 ja 1911.  Sosialistisen Internationaalin juoksevia asioita hoidettiin Brysselistä. Leninkin pyysi hoitamaan Brysselin kautta postiyhteytensä. Myös suomalaiset olivat yhteydessä Leniniin Brysselin välityksellä.

Ensimmäisen kerran Lenin saapui Brysseliin huhtikuun alussa 1902. Hän seurasi työläisten mielenosoitusta. Lenin oli vähällä tempautua mukaan mielenosoitukseen, mutta poliisien vahva läsnäolo hillitsi hänen intoaan. Brysselissä järjestettiin vuosisadan alussa paljon työläisten mielenosoituksia. Esimerkiksi 3.6.1903 järjestettiin mielenosoitus Venäjän hallituksen Suomen-politiikkaa vastaan.

Bolshevikkipuolueen perustaminen

Bolshevikkipuolueen perustava kokous  avattiin Brysselissä heinäkuussa 1903. Lenin saapui innostuneena kokoukseen. Brysselissä asunut venäläinen sosialisti Koltsov otti tehtäväkseen edustajakokouksen järjestämisen. Mutta se ei ollutkaan helppoa. Kokousedustajien tapaaminen oli sovittu Koltsovin luokse. Mutta sen jälkeen kun hänen vuokra-asunnolleen oli tullut peräjälkeen neljä venäläistä, asunnon emäntä ilmoitti Koltsoville, ettei hän siedä enempää tätä "kansainvaellusta" ja jos tulee vielä yksikin sielu, saavat Koltsovit äkkilähdön asunnostaan.

Lenin ja Krupskaja lähestyivät tuolloin pahaksi onnekseen asuntoa, mutta Koltsovin puoliso ennätti kadulle vastaan ja ohjasi heidät ravintola "Kultakukkoon". Kokousedustajat leiriytyivät äänekkäästi "Kultakukkoon" ja Gusev nappasi konjakkilasillisen ja alkoi laulaa iltaa myöten sellaisella voimalla ooppera-aarioita belgialaista olutta kokeilleiden kokoustovereidensa säestyksellä, että ravintolan ulkopuolelle kerääntyi väkijoukko. Lenin piti erityisesti Gusevin laulamasta kappaleesta "Ei meitä kirkossa vihitty".

Brysselin poliisi alkoi olla kiinnostunut venäläislaulusta. Edustajakokous joutui siirtymään salaiseen paikkaan. Belgian sosialistipuolue päätti piilottaa kokouksen lumppuvarastoon. Sinne tunkeutumisellaan venäläiset vallankumoukselliset säikähdyttivät  Krupskajan mukaan sekä rotat että poliisit.

Trotski on muistellut, että bolshevikkipuolueen perustava kokous avattiin Brysselissä varastorakennuksessa, missä säilytettiin lumppupaaleja. "Me jouduimme mielettömän kirppuarmeijan hyökkäyksen kohteeksi. Istunnot olivat todellista ruumiillista kidutusta."

Kokousta jatkettiin Lontoossa.

Suomea puolustettava Brysselissä

Lenin esitelmöi lokakuussa 1909 Belgiassa kansallisuuskysymyksestä Suomi esimerkkitapauksena. Hän totesi, että Venäjän taantumukselliset voimat ovat aloittaneet uuden rynnistyksen Suomea vastaan. "Sen perustuslain hävittäminen, joka suojelee suomalaisten oikeuksia Venäjän itsevaltiaiden mielivallalta, Suomen rinnastaminen erikoisasetuksin säädetyssä oikeudettomuudessaan muuhun Venäjään - sellainen tarkoitus on tällä rynnistyksellä..."

Lokakuun vallankumouksen päämäärä

Amerikkalainen lehtimies John Reed kyseli lokakuun vallankumouksen aattona Trotskilta bolshevikkien päämääriä. Trotski vastasi tarkoituksena olevan eteneminen kohti Euroopan liittotasavaltaa. "Eurooppa uudelleen muovattuna, ei suinkaan diplomaattien toimesta, vaan proletariaatin... Euroopan liittotasavalta - Euroopan Yhdysvallat-  siinä meillä on päämäärä...Talouselämän kehitys vaatii kansallisten rajojen poistamista... Vain Euroopan liittotasavalta voi taata rauhan".

Kirjoittaja on Lenin-museon johtaja Aimo Minkkinen