Aulis Ruuth: Suomi - osa Eurooppaa ennen ja nyt

Torstai 23.4.2009 klo 9:00

Ollessani koulussa noin 45 vuotta sitten historia oli yksi mieliaineistani. Siltä ajalta jäi mieleeni oppitunti, jolloin käsiteltiin Mikael Agricolaa. Opettaja kertoi hänen opiskelleen mm. Wittenbergin yliopistossa 1530-luvulla. Yksi oppilaista ihmetteli ääneen, kuinka moinen oli siihen aikaan mahdollista? Silloin opettaja valisti meitä, että keskiaikana ainakin 150 suomalaista suoritti tutkinnon eurooppalaisissa yliopistoissa. Väkilukuun sekä syrjäiseen ja kaukaiseen sijaintiin suhteutettuna määrä oli siihen aikaan huomattava, opettaja selvitti. Tuolla tunnilla ymmärsin ensimmäistä kertaa, että Suomi on osa laajempaa kokonaisuutta, josta me myös hyödymme.

Eikä kyseessä ollut vain joidenkin henkilökohtainen oppisuoritus. Oppineiden joukko muodosti pikku hiljaa kasvavan sivistyneistön ytimen, jonka merkitys kansakunnalle oli alati voimistuva. Pääosin oppineet olivat papistoa. Aina ei muisteta, että nouseva aatelisto ei alun perin ollut kovinkaan sivistynyttä. Sehän sai ensialkuun palkkionsa, arvonsa ja etuoikeutensa sota- ja hävitysretkistä, murhista, ryöstöistä ja muista hirmutöistä. Oppineisuus ja sivistys tuotiin suurelta osin Euroopan yliopistoista!

Suomen kehitys ja vaurastuminen sai vauhtia erityisesti teollisuuden ja kaupan alkaessa kasvaa. Siinäkin Euroopasta tulleilla yrittäjillä oli oma vahva roolinsa, osan ollessa suoranaisia tienraivaajia. Hans Gutzeit, James Finlayson, Georg Stockmann, Gustav Paulig ja Maggin perhe ovat mainio otos aikansa "maahanmuuttajista", jotka vaikuttivat vahvasti maan elinkeinoelämän kehitykseen.

Suomen tunnetuimmat taiteilijat hakivat aikanaan aktiivisesti vaikutteita, oppia ja kokemuksia Euroopasta. Albert Edelfelt, Jean Sibelius, Mika Waltari, Eino Leino, Venny Soldan-Brofeldt ja lukemattomat muut taiteilijat viettivät pitkiäkin aikoja eri puolilla Eurooppaa. Ja eurooppalaisia taiteilijoita vieraili tiuhaan Suomessa. Eikä sovi unohtaa, että Suomen kansallislaulun on säveltänyt saksalainen F. Pacius, ja J.L. Runebergin alkuperäinen sanoitus on ruotsinkielinen. Suomi suomalaisille - joo.

Tiede ja tieteen tekijät ovat oma maailmansa. Yksinkertaisesti ei ole olemassa menestyvää tiedettä ilman kansainvälistä kanssakäymistä.

Minun on vaikea kuvitella elämää ilman muuta Eurooppaa. Tietoliikenneyhteyksien ja kulkuvälineiden kehittyminen on muuttanut elämänmenoa niin, että etäisyyksienkin merkitys on vähäisempi. Yhä useampi meistä ylittää maan ja maiden rajoja yhä useammin arkielämässäänkin. Kun olemme eurooppalaisia, emme voi kääntää selkäämme EU:lle. Unionista voidaan olla montaa mieltä, ja se voisi olla toisenlainenkin, mutta EU on realiteetti, jota ei voi ohittaa. Nykyinen kehitys Euroopassa sekä Euroopan unioni ovat johdonmukaista jatkoa sille, mitä Mikael Agricola ja 150 muuta suomalaista keskiaikana tekivät. Historia osoittaa, että valtioiden sulkeutuminen ja eristäytyminen ovat aina johtaneet surkeisiin lopputuloksiin.

Kirjoittaja on Vasemmistoliiton kunnallisihteeri Aulis Ruuth.