Timo Klementtinen: Eurooppa, kulttuuri ja luovuus

Maanantai 20.4.2009 klo 9:00

EU:n puheenjohtajamaa Tsekin tasavalta ja Euroopan komissio avasivat luovuuden ja innovaation teemavuoden 2009 iskulauseella „Imagine. Create. Innovate".

Teemavuosi alkoi haasteellisessa tilanteessa, jossa maailmantalous oli luisunut syöksykierteeseen. Vasta tulevat vuodet näyttävät meille miten maailmantalouden taantuma vaikuttaa kulttuuriin ja luovan alan toimijoihin. Toisaalta nyt jos koskaan tarvitsemme luovuutta ja uusia innovaatioita.

Mutta mitä luovuus oikeastaan tarkoittaa? Usein luovuus liitetään taiteisiin ja tieteisiin, mutta laajemman käsityksen mukaan luovuus on asenne ja tapa elää, joka ilmenee arkipäivän toiminnoissakin.

Kaikissa ihmisissä löytyy lahjakkuutta ja luovuutta. Yksilön geeneissä oleva lahjakkuuspotentiaali on vasta mahdollisuus, lähtökohta, joka ei ilman kovaa työtä johda mihinkään. Ihmisen pitää elää, harrastaa ja kokea monipuolisesti.

EU:n teemavuoden kannalta tärkeämpi kysymys kuin mitä luovuus on, on kysmys siitä miten luovuutta voidaan edistää ja millainen ympäristö mahdollistaa luovan toiminnan ja ajattelun.

Yksi keskeinen kysymys on, kuinka paljon teemavuosi keskittyy valjastamaan luovuutta talouden palvelijaksi ja kuinka paljon pyritään edistämään itse luovuutta ja toimintaympäristöjä, joissa luova toiminta on mahdollista.

Kasvatustieteen professorin ja luovuustutkija Kari Uusikylän mukaan luovuuteen kuuluu asioiden kyseenalaistaminen, hautominen ja kypsyttely, yrittäminen ja erehtyminen. Luovuuteen kuuluun siis toimintatapoja jotka eivät sovi muodin mukaiseen tulosvastuulliseen ja kilpailuhenkiseen tuottamiseen. Kansainväliset tutkimustulokset puhuvat luovuuden tappajista, creative killers, - joita ovat aikamme kovat arvot. Arvot ja päätökset pitäisivät olla linjassa, ettei tulisi tilannetta, jossa ihmiset elävät ristiriitaisten vaatimusten paineissa, samanaikaisesti pitäisi olla luova ja kilpailukykyinen.

Luovuus on sana jota poliitikot mielellään käyttävät puheissaan, mutta kun katsomme mitä yhteiskunta on tehnyt luovuuden edistämiseksi, joudumme usein pettymään. On paradoksaalista, että viettäessämme luovuuden teemavuotta, on taideaineiden asema useimmissa Euroopan kouluissa ajettu alas ja säästökohteena ovat ensimmäisenä usein kulttuurimäärärahat.

Euroopan maat tarvitsevat eurooppalaista kulttuuripolitiikkaa kansallisen kulttuuripolitiikan rinnalle. Tähän on monta syytä, kuten tekijänoikeudelliset asiat, taiteen ja taiteilijoiden liikkuvuus, taide-elämää koskeva lainsäädäntö, Euroopan korkea-asteen koulutusalueen harmonisointi ja opintojen hyväksiluettavuus, kulttuurisen diversiteetin säilyttäminen ja luovan talouden tukeminen EU:ssa. Kun ajattelemme Euroopan Unionia ihmisten unionina, joudumme välittömästi kohtaamaan kysymyksen eurooppalaisesta kulttuurista ja taiteesta. Kulttuuripolitiikan tulisikin saada tasavertaisempi asema EU:n politiikassa ja kulttuurinäkökohtien tulisi sisältyä kaikkeen yleispoliittiseen päätöksentekoon.

Eurooppalaisen taide-elämän vahvuutena on sen vuosikymmenten aikana luodut eurooppalaiset kulttuurialan taidejärjestöt. EU:n tulisi nähdä olemassa olevat eurooppalaiset kulttuuriverkostot avainasemassa luotaessa eurooppalaista kulttuuripolitiikkaa ja kehitettäessä kulttuurista vuoropuhelua. EU:n puheenjohtajamaiden tulisi järjestää kulttuurikokouksia ja -foorumeita, jotka edistävät taiteen tekijöiden ja taideorganisaatioiden osallistumista eurooppalaisen kulttuuripolitiikan valmistamiseen.

Yhteiskunnan tulisi auttaa jokaista lahjakkuutensa löytämisessä ja luoda koulujärjestelmä joka tukee lasten persoonallisuuden kasvua, tukea taiteilijoita, joiden työntulokset eivät ole suoraan muunnettavissa Euroiksi sekä luoda julkisen rahoituksen avulla rakenteet, jotka mahdollistavat kulttuuripalveluiden saatavuuden.

Loppujen lopuksi kysymys on arvoista ja siitä millaisessa maailmassa haluamme lastemme kasvavan ja ihmisten elävän. Parhaiten poliittiset arvot ja arvostukset näkyvät talousarvioissa. EU:n budjetista vuonna 2009 kulttuurin osuus on 0.45% ja vertailun vuoksi hallintokulut 4.8%.

Kirjoittaja on Euroopan ja Suomen musiikkineuvoston puheenjohtaja Timo Klemettinen.