Tekijä: Misi

Taide muokkaa kaupunginosia, tukeeko Helsinki kehitystä?

Taide muokkaa kaupunginosia, tukeeko Helsinki kehitystä?

0 0
Read Time:1 Minute, 7 Second

Ku

#Puhettataiteesta, osa 40, vieraana apulaispormestari Paavo Arhinmäki, https://soundcloud.com/minna-sirnoe/taide-muokkaa-kaupunginosia-tukeeko-helsinki-kehitysta

Helsingin Roihupeltoon on syntynyt yli sadan taiteen ja kulttuurin ammattilaisen keskittymä. Taide- ja kulttuuriyhteisö on syntynyt yksittäisten vuokranantajien ja taiteilijoiden ja kulttuurin ammattilaisten itsensä aktiivisuudesta.

Kaikkialla maailmassa taiteilijat ja kulttuuriammattilaiset ovat kekseliäitä valtaamaan tyhjiä tiloja, tekemään taiteen keitaita ja yllättäviä kohtauspaikkoja. Mutta maailman metropoleissa taiteella ja kulttuurilla, taiteilijoilla ja kulttuurin ammattilaisilla on myös merkittävä rooli kaupunkien kehittämisstrategioissa. Kaupungit vaikuttavat siihen, onko taiteilijoilla ja kulttuurin ammattilaisilla koulutusta, työmahdollisuuksia, työ-, harjoittelu-, näyttely- tai esiintymistiloja. Kaupungit ohjaavat taiteen tekemistä ja sen kokemisen saatavuutta ja saavutettavuutta suoran kulttuurirahoituksen lisäksi muun muassa tontinvuokrilla, liikenneratkaisuilla, kaavoituksella, viestinnällä, julkisilla hankinnoilla ja päätöksillä taiteen ja kulttuurin ja yleisön kohtaamispaikoista.

Helsingin kaupungin kulttuurin ja vapaa-ajan apulaispormestari Paavo Arhinmäki vieraili tutustumassa Roihupellon Taidekorttelit ry:n [http://taidekortteli.fi] taiteilijoiden työhuoneisiin. Samassa yhteydessä oli keskustelutilaisuus, jossa Taidekorttelien jäsenten lisäksi mukana olivat Elävän musiikin yhdistys ELMU ry:n [www.elmu.fi] sekä Taideseura SAVEA ry:n [www.facebook.com/studiosavea/] edustajat.

Helsinki on kirjannut vuosina 2021–2025 voimassa olevaan kaupunkistrategiaansa, että ”taide ja kulttuuri ovat hyvän elämän mahdollistaja”[www.hel.fi/fi/paatoksenteko-ja…laman-mahdollistaja]. Mutta mitä se käytännössä tarkoittaa ammattitaiteilijoiden työn edistämisessä? Ja mitä suunnitelmia kaupungilla on Itä-Helsingin ja erityisesti Roihupellon kehittämiseksi?

Puhetta keskustelussa johdattelee Taidekorttelit ry:n puheenjohtaja Misa Saraste.

 

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
Kulttuuribudjetista muutaman promillen tähden: kohti vuotta 2023

Kulttuuribudjetista muutaman promillen tähden: kohti vuotta 2023

0 0
Read Time:42 Second

Vuoden 2023 talousarvioesitys on Valtioneuvoston raha-asiainvaliokunnassa & yleisistunnossa 19.9.2022. Sitä ennen muistelona valtion taide- ja kulttuurirahoituksen kehitys vuodesta 2010 Valtiovarainministeriön esitykseen vuodelle 2023.⏬

Valtion suorat menot  M€ taiteen ja kulttuurin budjettimomentilla 29.80 ovat:

Talousarviot vuodelle 2023 (VM) ja 2022 sekä vuosien 2010–2021 toteutuma M€

 

Rahoituksesta veikkausvoittovarojen osuus on:

Veikkauksen osuus taiteen ja kulttuurin suorasta rahoituksesta 2010–2023

TP =tilinpäätös
TA = hyväksytty talousarvi0 [sisältää myös hyväksytyt lisätalousarviot] TAE = talousarvioehdotus
VM = valtiovarainministeriö

Vuosien 2020–2022 luvuissa nousu selittyy pitkälti myönnetyillä koronatuilla ja valtionosuuksiin myönnettävän rahoituksen nousulla.

Vuodesta 2020 eteenpäin näkyy selkeä siirtymä (ja sen tarve) veikkausvoittovaroista verovaroin tapahtuvaan rahoitukseen.

*huom! taiteen perusopetuksen valtionosuuksien siirrosta johtunut määrärahojen kasvu on puhdistettu vuosien 2021–2023 luvuista vertailtavuuden vuoksi.

Lähde: https://budjetti.vm.fi

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
Kohti kokonaista väitöskirjaa

Kohti kokonaista väitöskirjaa

0 0
Read Time:29 Second

Käydä kierroksillaPäivitän tälle sivulle linkit tekeillä olevaan väitöskirjaani liittyviin artikkeleihin sitä myöten, kun ne ilmestyvät. Tavoitteenani on kirjoittaa 4 artikkelia sekä tietysti väitöskirjaani liittyvän yhteenvedon.

Ensimmäinen artikkelini:

Sirnö, M. M. (2020). Taiteella on vapautensa mutta… : Taide- ja kulttuuri puolueiden ohjelmissa vuosina 1960–2019. Politiikka62(4), 324-353.
https://journal.fi/politiikka/article/view/90642?acceptCookies=1
https://doi.org/10.37452/politiikka.90642

Ilmestynyt 7.12.2020

 

Muut tutkimukseeni perustuvat artikkelit:

Sirnö, Minna (2021). Puolueet parempien ihmisten kasvattajina. Politiikasta.fi 18.3.2021.
https://politiikasta.fi/puolueet-parempien-ihmisten-kasvattajina/

Ilmestynyt 18.3.2021

 

 

 

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
Pääni sisäiset -zineni

Pääni sisäiset -zineni

0 0
Read Time:12 Second

Pääni sisäiset – zineni 2021 – 2022

 

Pääni sisäisetPääni sisäiset 

Eikä ehdolla tänäkään vuonna (hymytytöksi) 1 Eikä ehdolla tänäkään vuonna (hymytytöksi) 2 Eikä ehdolla tänäkään vuonna (hymytytöksi) 1 – 3

Tänään tähtäimessä 1 – 3

Pyhät Mariani

Pax2

 

 

Sukunsa viimeinen 1 – 3

 

 Ja jäljelle jäi toivo (Pandora) 1 – 2

 

 Mitä ei voi sanoa

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %

Ansioluetteloni

0 0
Read Time:4 Minute, 24 Second

Sirnö, Minna Maaria
Minna Sirnö, foto: Antti Yrjönen

foto: Antti Yrjönen
s.1966 Tampereella,kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtajaväitöskirjatutkija

Siviilissä olen ihmis- ja perusoikeuksien vaalija, taiteen moninautiskelija, monen asian usetobe, onnellinen otfamu sekä ihmisyyden ja elämän ihailija. Puoliso: valosuunnittelija Jyrki Sinisalo
Nykyinen kotikunta: Helsinki

Suoritetut tutkinnot ja oppiarvot

Filosofian maisteri, 229,5 opintoviikkoa, Tampereen yliopisto, 09.06.1993
•PA yleinen historia (73 opintoviikkoa, aine- ja syventävät opinnot, erinomaiset tiedot),tutkielma ja siihen liittyvää kypsyysnäyte (cum laude approbatur)
•SA kansainvälinen politiikka (35 opintoviikkoa, aineopinnot, hyvät tiedot), tiedotusoppi (22,5opintoviikkoa, aineopinnot, hyvät tiedot), Suomen historia (14 opintoviikkoa, aineopinnot,hyvät tiedot), kansantaloustiede (11 opintoviikkoa, aineopinnot, hyvät tiedot)
•Aineenopettajan kasvatustieteelliset opinnot, (40 opintoviikkoa, joista didaktisen linjanopinnot 35 opintoviikkoa, erinomaiset tiedot)
•Muita opintoja (8 opintoviikkoa)

Muu koulutus ja erityistaidot

Multimedia yrittäjyyskurssi, Tampereen ammattikorkeakoulu, 1996–1997 Hypermediasuunnittelija, TYT, 1995–1996

Opettajien ammattitaidon kehittämiskurssi, sis. orientaatiojakson, tietotekniikkakoulutuksen, kielikoulutuksen ja monikulttuurisen opetuksen, Vantaan täydennyskoulutus ja Helsingin yliopisto, 29.11.1993–24.05.1994

Nykyinen työtehtävä

Jyväskylän yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitos, tohtorikoulutettava, 1.8.2018–

Orimattilan kaupunki, kirjasto- ja kulttuuritoimenjohtaja, 1.5.2020–

Aiempi työkokemus

Taiteen edistämiskeskus, johtaja, 1.3.2013–28.2.2018

Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry, toiminnanjohtaja, 1.6.2011–27.2.2013

Eduskunta, kansanedustaja, 17.03.2003–20.04.2011

Tampereen Työväen Teatteri, tiedottaja, 01.1.2000–17.03.2003

Oy Atricon Ab, hypermediasuunnittelija, 01.02.1997–31.05.1998

TAKK, peruskoulun historian opetus maahanmuuttajille, 18.04.1995–01.12.1995

Tampereen kaupunki/museotoimi, tutkimusapulainen/vast.valm., 31.10.1994–30.04.1995

Tammerkosken lukio, historian kurssin opettaja 4 h/vko, 17.10.1991–09.12.1991

Tampereen kaupunki/Museotoimi, lipunmyyjä/museovalvoja, 13.05.1991–08.09.1991, 15.05.1989–03.09.1989, 09.05.1988–04.09.1988, 11.05.1987–30.08.1987

Mäntän kaupunki, kovi, Hist. ja yht.kun. lehtori, 04.09.1990–30.09.1990

Ravla Oy, Kahviomyyjä, 07.05.1990–31.08.1990

Kilokirja Oy, kassa- ja järjestelytyöt, 03.12.1985–24.12.1985

Kirjapaino Sanan tie oy, lähetti, 02.04.1985–26.07.1985

Satahämeen osuusteurastamo, keittiöapulainen, 27.07.1984–10.08.1984

Tieteelliset julkaisuni

Sirnö, M. M. (2020). Taiteella on vapautensa mutta… : Taide- ja kulttuuri puolueiden ohjelmissa vuosina 1960–2019. Politiikka, 62(4), 324-353. https://journal.fi/politiikka/article/view/90642?acceptCookies=1 https://doi.org/10.37452/politiikka.90642

Tutkimukseeni perustuvat muut artikkelini

Sirnö, Minna (2021). Puolueet parempien ihmisten kasvattajina. Politiikasta.fi, 18.3.2021. https://politiikasta.fi/puolueet-parempien-ihmisten-kasvattajina/
Ilmestynyt 18.3.2021

Yhteiskunnalliset luottamustehtävät ja ansiot

Eduskuntatoiminta

Kansanedustaja [Pirkanmaa] 19.03.2003–20.4.2011

Valtiovarainvaliokunta, jäsen 03.04.2007–20.4.2011

Hallinto- ja turvallisuusjaosto, jäsen 04.05.2007–20.4.2011

Sivistys- ja tiedejaosto, jäsen 04.05.2007– 20.4.2011

Kunta- ja terveysjaosto (–03.02.2008 Sosiaali- ja työjaosto), jäsen 04.05.2007– 20.4.2011

Lakivaliokunta, jäsen 02.04.2003–20.03.2007

Sivistysvaliokunta, varajäsen 02.04.2003–05.10.2004

Parlamenttienvälinen liitto IPU, Suomen ryhmän johtokunta, varajäsen 14.05.2003–20.03.2007

Muut valtiolliset luottamustehtävät

Opetusministeriön tekijänoikeustoimikunnan jäsen 2008–2009

Suomen Kansallisoopperan säätiön hallintoneuvosto 2003–2013

Patrian hallintoneuvosto 2007–2008

Poliisiasiain neuvottelukunta 2005–2009

Vapaaehtoinen maanpuolustuksen neuvottelukunta 2006–2009

VR:n hallintoneuvosto 2008–2009

Kunnalliset luottamustehtävät

Tampereen kaupunginvaltuusto, valtuutettu 1997–2011

muita luottamustoimia vuodesta 1987 alkaen mm.

sivistyslautakunta, jäsen 1993–1996

kaupunginhallitus, 2. varapuheenjohtaja 1997–2000, jäsen 2001–2002

Vasemmistoliiton valtuustoryhmä, jäsen 1992–2011, puheenjohtaja 1996–2001

Maakunnalliset luottamustehtävät

Pirkanmaan maakuntahallitus, varapuheenjohtaja 2000–2004

Pirkanmaan maakuntavaltuusto, jäsen 2004–2008

Muut luottamustehtävät

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry:n hallituksen jäsen 2023–

KokoTeatteri-yhdistyksen hallituksen jäsen 2023–

KOM-teatterin kannatus ry:n hallitus, puheenjohtaja 2020–2021

Kulttuurikeskus PiiPoon kannatusyhdistys ry:n hallitus, jäsen 2020–, varapuheenjohtaja 2021–

Kulttuuripolitiikan tutkimuksen seura ry:n hallitus, jäsen 2019–2021

Taidetestaajat neuvonantajaryhmä, jäsen 2019–

Tanssiteatteri MD:n kannautusyhdistyksen hallitus, jäsen 2019– ,

Teatteri- ja Mediatyöntekijät ry, puheenjohtaja,2006–2009

The European Parliamentary Forum on Population and Development (EPF), member of the executive committee 2007–2011

Eduskunnan väestö- ja kehitysryhmä, puheenjohtaja 2006–2011

Hiv-säätiön hallitus, 1. varapuheenjohtaja 2009–2012

Vasemmistonaiset, puhenainen 2008–2010

Nytkis ry, puheenjohtaja 2010

Omaiset mielenterveystyön tukena keskusliitto ry, puheenjohtaja 2010–2012

Vasemmistoliitto, 2. varapuheenjohtaja 2001–2007

Kansan Uutiset Oy:n hallitus, jäsen 2007–2011

Kansan Sivistystyön Liitto (KSL) ry:n edustajisto, varapuheenjohtaja 2007–2009

Keskinäinen vakuutusyhtiö Turvan hallintoneuvosto, jäsen 2003–2009

Muotialan asuin- ja toimintakeskuksen hallitus, jäsen 1999–2006, varapuheenjohtaja 2006–2008

Setlementti naapurin hallitus, jäsen 2004–2011

Tradekan edustajisto, jäsen 2004–2011

Pienviljelijäväen lomakotisäätiön hallintoneuvosto, puheenjohtaja 2005–2009, varapuheenjohtaja 2009–2010

Kansan sivistystyön liitto (KSL) edustajisto, varapuheenjohtaja 2006–2009

VR oy:n hallintoneuvosto, jäsen 2008–2009

Pirkanmaan ammattikorkeakoulu Oy:n hallitus, jäsen 1.1.1998–30.3.2001

Tampereen teatterikesän hallitus, jäsen 1.11.1998–31.10.2000.

Lisäksi mm. olen ollut jäsen Tampereen Ammattikorkeakoulun hallituksessa.

Saamiani huomionosoituksia

Homofobian vastainen hyväntahdon lähettiläs 2010 (Sateenkaariyhteisöt)

Eduskunnan ahkerin maailmanparantaja 2011 (Kepa / Globbait)

Eduskunnan kulttuurikuningatar (HS 5.4.2011)

Kielitaito

äidinkieli suomi muu kielitaito, filosofian maisterin tutkintoon liittyvät
•englanti, suullinen taito, 1 opintoviikko, 4/5, Tampereen yliopisto, Kielikeskus 19.12.1986
•englanti, tekstin ymmärtäminen, 2 opintoviikko, 4/5, Tampereen yliopisto, Kielikeskus3.12.1987
•espanja, alkeiskurssi, 4 opintoviikko, 3/5, Tampereen yliopisto, Kielikeskus 11.5.1988
•ruotsi, kirjallinen ja suullinen taito, 2 opintoviikko, 4/5, Tampereen yliopisto, Kielikeskus11.12.1987
•venäjä, tekstin ymmärtäminen, 2 opintoviikkoa, hyv., Tampereen yliopisto, Kielikeskus23.4.1993
lisäksi harrastuneisuutta italian kieleen

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
Väitöskirjatyöstäni ja tutkimuksestani

Väitöskirjatyöstäni ja tutkimuksestani

0 0
Read Time:4 Minute, 19 Second

TohtorikoulussaPäivitetty 4.10.2021

Tutkimuksen tavoitteet, lähtökohdat ja relevanssi:

Tutkin artikkeliväitöskirjassani ammattimaisen taiteen ja kulttuurin edistämisen poliittista ohjausta puolueiden ohjelmissa vuosina 1960–2022.

Ammattimaisen taiteen tekemisen edistämisellä tässä tutkimuksessa tarkoitetaan joko suoraan ammattitaiteilijoiden työskentelyedellytyksiin tai taideinstituutioiden ja -yhteisöjen toimintaedellytyksiin liittyvää valtion tason poliittista toimintaa.

Taide- ja kulttuuripoliittisen edunvalvonnan, taiteilijan aseman tai taiteen saatavuuden ja saavutettavuuden sijaan keskiössä ovat portinvartioiden ja päätöksentekijöiden poliittisiin ohjelmiin kirjaamat motiivit, instrumentit ja päämäärät edistää taidetta ja kulttuuria.

Lähtöhypoteesini on, että puolueiden ohjelmissaan ilmaisemilla taiteen ja kulttuurin edistämisen päämäärillä ja motiiveilla on keskeinen rooli taiteen ja taiteilijoiden toimintamahdollisuuksien kehittymisessä sekä taiteeseen ja kulttuuriin liittyvien oikeuksien, saatavuuden ja saavutettavuuden mahdollistamisessa. Mutta tuo poliittisiin ohjelmiin kirjattu edistäminen ei ole koordinoitua tai aina edes taide- ja taiteilijapolitiikasta kumpuavaa, vaan se on ajoittain alisteinen tai pelkkä työväline muun muassa sosiaalipolitiikalle, aluepolitiikalle, elinkeinopolitiikalle, innovaatiopolitiikalle ja ulkopolitiikalle.

Väitöskirjani koostuu neljästä artikkelista, joissa kussakin syvennän muutamaa ohjelma-aineistostani kumpuavaa teemaa.

Tutkimustehtävä, -ongelmat ja -kysymykset:

Tutkiessani puolueiden ohjelmiinsa kirjaamia motiiveja, instrumentteja ja tavoitteita käyn läpi seuraavia kysymyksiä: mitä, miten (poliittiset instrumentit) ja miksi (päämäärät ja motiivit) puolueet ohjelmissaan edistävät kulttuuria ammattimaista?

Tutkimusasetelma; menetelmät ja aineiston hankinta:

Tutkimukseni toteutan artikkeliväitöskirjana, joka sisältää neljä artikkelia ja niiden pohjalta tehdyn tiivistelmän. Kunkin artikkelin työstämiseen olen varannut vähintään puoli vuotta työskentelyaikaani.

”Tutkimusajanjaksoni (1960–2019) rajaus perustuu siihen, että 1960–1970-luvuilla luotiin nykyisinkin harjoitetun kulttuuri-, taide- ja taiteilijapolitiikan viitekehys (Heiskanen ym. 2015, 24–27). Vielä vuonna 2020 päätöksenteossa ja uudistushankkeissa on selkeitä yhtymäkohtia aiempiin päätöksiin, kuten Taiteen keskustoimikunnan (1967) ja Taiteen edistämiskeskuksen (2011) perustamispäätöksiin, valtion taiteilija-apurahajärjestelmän uudistuspyrkimyksiin 1960-luvulla ja 2010-luvulla, taideinstituutioiden valtionosuusjärjestelmää koskeviin päätöksiin ja uudistusesityksiin 1990-, 2010- ja 2020-luvuilla sekä taiteilijoiden eläke- ja sosiaaliturvalainsäädäntöä koskeviin päätöksiin 1960–1970-luvuilla sekä 2000-luvulla.

Tutkimusajanjakso on yhtenevä myös hyvinvointivaltion rakentamisesta paremminvointiyhteiskuntaan1 tapahtuneen politiikan painopisteen siirtymän kanssa, eli ajattelun, jossa yhteiskunnan roolina on ennen kaikkea toimia edellytysten luojana niiden takaamisen sijasta. Taide-, taiteilija- ja kulttuuripolitiikka ovat muiden politiikkasektorien tapaan olleet osa hyvinvointivaltion rakentamisprojektia ja sen kansainvälistämistä, markkinoistamista sekä osittaista purkamista. [..]

Tutkimuksessani lähden liikkeelle oletuksesta, jonka mukaan puolueet ovat tietoisesti ohjelmissaan määrittäneet suhdettaan taiteeseen ja kulttuuriin sekä ilmaisseet joko suoraan tai epäsuorasti taiteen ja kulttuurin edistämiseen liittyvät päämääränsä tai motiivinsa ja niihin liittyvät valintansa. Lähestymistapani pohjautuu hermeneuttiseen metodiin ja aineistolähtöiseen kohdeanalyysiin. Tutkin toisin sanoen sitä, mitä sanotaan, mutta aineistolähtöisessä analyysissäni olen tunnistanut myös aiempien tutkimusten vaikutuksen tulkintoihin. Siksi laadullisessa aineistolähtöisessä sisällönanalyysissäni olen myös hyödyntänyt dialogista tematisointia, jossa hermeneuttisen kehän tavoin ”empiirinen aineisto, tutkimuskohdetta koskeva kontekstuaalinen tieto”, aineiston konteksti sekä tutkimusaihetta koskevan aiemman tutkimuksen tuottama tieto ja tutkijan oma ymmärrys ovat vuoropuhelussa analyysia ja tulkintaa tehtäessä.

Tutkimuskysymykseni mukaisesti olen lisäksi motivaatio- ja argumentaatioanalyysillä tutkinut sitä, miksi sanotaan, ja siten pyrkinyt puolueiden ohjelmateksteistä löytämään, tunnistamaan ja nimeämään, mitkä ovat keskeisimmät puolueita yhdistävät pitkän aikavälin päämäärät ja motiivit taidetta ja kulttuuria edistettäessä.” (Sirnö, 2020)

Tutkimusaineistoni koostuu viimeisen kuudenkymmenen vuoden aikana toimineen 48 puolueen 1270 poliittisesta ohjelmasta. Vuosina 1960–2019 toimivista ja vuodesta 1969 lähtien rekisteröityjen puolueiden ohjelmista yhteensä 579:stä löytyy taide- ja kulttuurikirjauksia. Tätä aineistoa täydennän toisen, kolmannen ja neljännen artikkelini osalta vuosina 2020–2021 julkaistulla puolueohjelma-aineistolla sekä neljännen artikkelini osalta myös istuville kansanedustajille vuodenvaihteessa 2018–2019 ja viimeistään keväällä 2022 tehdyillä kyselyillä, joita täydennän kulttuuriministerien, sivistysvaliokunnan sekä valtiovarainvaliokunnan sivistys- ja tiedejaoston jäsenten asiahaastatteluilla. Käyn myös läpi kahden viimeisemmän eduskuntakauden toimintaa koskevaa eduskuntamateriaalia, kuten täysistuntopuheenvuoroja, aloitteita ja äänestyskäyttäytymistä. Lisäksi hyödynnän kansanedustajamatrikkeleita.

Hyödynnän myös olemassa olevaa ja pääosin digitalisoitua poliittista aineistoa kuten hallitusohjelmat, budjetit, lakien perustelutekstit, eduskuntapöytäkirjat, lakialoitteet, lakeja valmistelevien työryhmien mietinnöt, valiokuntien mietinnöt ja lausunnot, ministeriön strategiset linjaukset, suurimpien taiteilijajärjestöjen ohjelmat ja kannanotot. Pääasialliseksi tiedon kohteeksi rajaan kuitenkin kansanedustajien ja ministerien oman toiminnan.

Tutkimusaikataulustani ja artikkeleistani:

Olen aloittanut jatko-opintoni 1.8.2018 yhteiskuntatieteiden tohtorin tutkintoa varten Jyväskylän yliopiston Humanistis-yhteiskuntatieteellisen tiedekunnan Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella. Apurahan turvin minulle mahdollistuu kokopäiväinen keskittyminen väitöskirjatyöhöni sekä samaan aineistoon perustuvan tietokirjan työstämiseen.

Ensimmäinen väitöskirjaan liittyvä artikkelini ”Taiteella on vapautensa mutta… Taide- ja kulttuuri puolueiden ohjelmissa vuosina 1960–2019” ilmestyi joulukuussa 2020 Politiikka-journaalissa (https://doi.org/10.37452/politiikka.90642). Pyrin siinä tunnistamaan ja nimeämään Suomessa vuosina 1960–2019 toimineita 48 puolueita yhdistävät pitkät linjat, päämäärät ja motiivit taidetta ja kulttuuria koskevissa kirjauksissa 1270 poliittisesta ohjelmasta.

Toinen ja kolmas artikkelini ovat jo työn alla. Tavoitteeni on, että saisin toisen artikkelini ”Kaunis valhe – oikeus tai mahdollisuus taide- ja kulttuurikontekstissä poliittisissa ohjelmissa 1960–2021” arvioitavaksi keväällä 2022.  Artikkelini teoreettinen viitekehys muodostuu seuraavista elementeistä, jotka ovat vuorovaikutuksessa keskenään.

Kolmatta artikkeliani ”Taiteilijat kansan ja aluepolitiikan palvelijoina – puolueiden suhde ammattitaiteeseen puolueiden ohjelmissa 1960–2021” pyrin saamaan arvioitavaksesi viimeistään alkusyksystä 2022. Artikkelissa käyn läpi ohjelmiin kirjattua puolueiden suhdetta taiteen vapauteen ja itseisarvoon ja taiteen ammattilaisuutteen sekä taiteilijoiden toiminnalle asetettua vastikkeellisuutta. ”Taidetta tekevien ihmisten tulisi ymmärtää, että silloin kun ihminen voi vaikuttaa positiivisesti ja rakentavasti, mutta ei sitä tee, niin hän ei kanna vastuutaan oikealla tavalla.” (Ihmisyydenpuolue 1992)

Neljäs artikkelini ”Taidepopulismi, hyvä veli ja rahapuhe ammattitaiteilijuuden edistämisessä” tulee käsittelemään taide- ja kulttuuripolitiikkaan liittyvää rakenteellista hyvä veli -järjestelmää, etäisyyden ja puuttumattomuuden periaatteita ja taiteen ja kulttuurin rahoitusta koskevia kirjauksia poliittisissa ohjelmissa. Ohjelma-aineiston lisäksi hyödynnän 2018–2019 sekä viimeistään keväällä 2022 uudelleen tekemääni kansanedustajien kysely- ja haastatteluaineistoa. Tämä artikkelini julkaistaan osana väitöskirjakoostettani.

Tavoitteenani on saada väitöskirjani tarkistettavaksi vuoden 2023 aikana tai viimeistään keväällä 2024.Väitöskirjani ohessa tarkoituksenani on kirjoittaa tietokirja puolueiden suhteesta taiteen vapauteen, itseisarvoon, saatavuuteen ja saavutettavuuteen. Tietokirjan tavoiteaikataulu on vuoden 2024 syksyllä.

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %
Lacrimosa dell’anno corona 2020

Lacrimosa dell’anno corona 2020

0 0
Read Time:6 Minute, 10 Second

Juuri ennen siirtymistäni ruudinkäryiselle kävelylle kotikonnuilleni rakkaani kanssa tarkastelemaan, miltä vuoden 2020 viimeiset tunnit näyttivät, luin Markus Leikolan Teidän edestänne annettu -teoksen loppusanat.

Minua itketti. Ajatus teoksen parista keskeisestä teemasta eli rauhasta ja rauhattomuudesta, ihmisen vapaasta tahdosta sekä mieheydestä, naiseudesta, stereotypioista ja niiden ylittämisestä kosketti jotakin itkuun valmista osaa minussa – olivathan ne asioita, joita olin joutunut käsittelemään tai saanut käsitellä vuonna 2020.

Prima parte: dell’essere una donna, foto Minna Sirnö 2020

Prima parte: dell’essere una donna (Osa yksi: naisena olemisesta)

Markus Leikolan teoksessa sukupuoli voi olla este, syy syrjiä. Mutta myös asia, jossa rajat ja ominaispiirteet ovat häilyviä ja ne on mahdollista ylittää – hyvässä ja pahassa. Vain yksi näyttäisi olevan sukupuolessa pysyvää – fysiologinen syy olla eläinkuntana olemassa. Lisääntyäksemme ja täyttääksemme maan.

Näkökulma, jonka allekirjoitan. Tiesin jo viisivuotiaana, että elämäni tärkein merkitys on luoda uutta elämää. Siirtää geenejäni ja sukujeni perimää seuraaville sukupolville. Yhdestä raskaudestani huolimatta minusta ei ollut uuden elämän luojaksi. Satoja ja tuhansia kertoja vuosikymmenten varrella minulle kerrottiin, etten ollut onnistunut naisena – en ymmärtänyt ihmisyyttä, naiseutta, lapsiperheen asemaa, mummoutta, koska en ollut luonut uutta elämää.

Silti koin itseni naiseksi. Sekä sukupuoleltani että fyysisiltä ominaisuuksiltani. Olihan sisälleni kätketty ne fysiologiset ominaisuudet, joilla täyttää tuota eläinkunnan tärkeintä tehtävää.

Kunnes tammikuussa 2020 en enää ollut kykenevä tuohon tehtävääni. Tammikuussa minulta poistettiin myooman seurauksena kohtu ja munasarjat. Pohdin sen jälkeen, miksi muutaman gramman tai sentin pala minua voi muokata näin paljon minuuttani ja käsitystäni sukupuolestani. Tein ja edelleen teen surutyötä, vaikka ikäni puolesta en kohtuani tai munasarjojani enää lisääntymiseen tarvitsekaan.

Sain ennen leikkausta loistavaa, kansankielistä ja juuri minut huomioivaa hoivaa ja neuvontaa HUS:n Naistentautien poliklinikalla. Samoin minut leikanneella Naistenklinikalla. Olen onnellinen, että me lähimmäisenrakkaudesta kustannamme veroin tätä huippuosaamista.

Silti mikään ei valmistanut minua siihen, että tervehtymisen ilon sijaan käytän vielä lähes vuoden leikkauksen jälkeen aikaani irtautumalla itse itselleni asettamasta sukupuolen ja olemassaoloni syyn määrittelystä.

Toivon minuuteni jälleenrakentamisen olevan jonkin uuden arkeologiaa, tutkimusta, johon liittyy voimaantumisen löytöretkiä. Mutta lähes vuosi myöhemmin menetyksen aallot lyövät muuttuneen ja vielä haussa olevan identiteettini yli.

Secondo parte: pace e irrequietezza, foto Minna Sirnö 2021

Secondo parte: pace e irrequietezza (Osa kaksi: rauhasta ja rauhattomuudesta)

Teidän edestänne annettu -teos on kaiken muun ohessa kuvaus Euroopan ja Lähi-idän historiasta, yksinvaltiaista – valistuneista ja mielipuolista, valtataisteluista. Mutta myös yksittäisten ihmisten rauhantahdosta, pyrkimyksestä yhteisymmärrykseen, jonkin itseämme suuremman, mutta meitä yhdistävän solidaarisemman toivon ja rauhallisemman maailman tavoittelusta.

Minut on kasvatettu rakastamaan ihmistä ja ihmisyyttä. Siihen, että ihminen ei ole vain hyvä tai paha. Siihen, että sillä, miten vahvasti kannamme toisistamme yhteisvastuuta ja luomme yhteisiä oikeuksia ja mahdollisuuksia, muokkaamme kanssaeläjiämme heidän syntyperäänsä enemmän.

Siksi olen vieroksunut ajatusta vihata ihmistä. Hävennyt tunnetta, että vihaisin toista. Enkä koskaan ole ymmärtänyt halua nähdä joku kuolleena.

Koko elämäni olen kuitenkin tajunnut, että maailmassa on vihanlietsojia, ihmisiä, jotka kokevat olevansa muita arvokkaampia tai ihmisiä, jotka hakevat syyn väkivallalleen tai syrjivälle käyttäytymiseen erilaisuudesta ihmisessä, ihmisryhmässä tai ajattelussa. Lähes 55 elinvuoteni aikana nämä vihanlietsojat ovat kantaneen vuoroin sinimustaa, tulipunaista, sinistä, vihreää, … lippua tunnuksenaan. Heitä on yhdistänyt maailman jakaminen heihin ja meihin, ehdottomuus omassa oikeassa olemisessaan sekä omien ja maailman ongelmien syyllisten haku ratkaisujen etsinnän sijaan.

Vaikka olenkin tiennyt vihanlietsojien olemassaolosta koko elämäni, he ovat elinaikanani olleet pitkään marginaalissa. Äänekkäitä, näkyviä, mutta vähäväkisiä.

2000-luvun alun jälkeen tajusin muutoksen. Vihanlietsonnasta tuli jostakin syystä salonkikelpoisempaa ja sen retoriikkaa alettiin soveltaa arkipäiväisemmin, sallivammin. Marginaalin sijaan vihanlietsojat alkoivat saada sijaa maailman demokratioiden linnakkeissa ja sisä- ja ulkopolitiikan areenoilla. Tuo vihan ääni kasvoi vahvemmaksi ja vahvemmaksi.

Vuonna 2020 vihanlietsojilla oli kovin ja korkein veisu. Mutta se ei ollut veisuuta rakkaudesta ja rauhasta, vaan vihasta ja väkivallasta. Ja minä ja monet muut annoimme tälle hiljaisuudellamme tilaa. Olemme hiljaisuudellamme sallineet rauhan, tasapainon ja ihmisrakkauden hävitä ihmiskunnan johtavista päämääristä.

Kunnes vihanlietsonnan ja väkivallan annettiin vyöryä Capitolin korkeuksiin.

Terza parte: del libero arbitrio, foto Minna Sirnö 2021

Terza parte: del libero arbitrio (Osa kolme: vapaasta tahdosta)

Teidän edestänne annettu -teoksen vahva viesti liittyy siihen, että meillä jokaisella pitäisi olla käsitys siitä, toimimmeko siksi, että se on jonkun muun meille määräämä kohtalo, vai siksi, että valitsimme itse, miten toimia. Leikolan Hesus / Jeesus ihminen / simpanssi painii sen kanssa, kokiko hän kohtalonsa siksi, että se oli hänestä riippumaton Jumalan tahto tai hänelle asettama kohtalo, vai siksi, että hän halusi itse antaa henkensä rakkaudesta muita eläviä ja tulevia kohtaan. Saman vapaan tahdon kanssa painivat lähes kaikki Leikolan teoksen hahmot aikakaudesta riippumatta.

Itse kirkkoon kuulumattomana olen rakastanut ajatusta lähimmäisenrakkaudesta. Ajatus, että asetamme muiden edun oman etumme edelle tai edes rinnalle, koska haluamme vahvistaa ihmisrakkautta, on ollut kiehtova.

Etenkin vuonna 2020 olen pohtinut kiltin tytön syndroomaani, uhriutumista sekä epätervettä että tervettä itsekkyyttä. Teenkö asioita siksi, että niitä minulta odotetaan, vai siksi, että se on oman valintani, haluni ja vapaan tahtoni tulos?

Meillä on vain yksi elämä (ainakin kerrallaan) elettävänämme. Käytänkö omani muiden ihmisten tai ihmisyhteisömme odotusten täyttämiseen; käynkö työssä, koska sillä lunastan paikkani elämässä tai saan siten jonkin sortin ihmisarvon; ajelehdinko tilanteesta ja tehtävästä toiseen, koska sitä itse haluan vai siksi, että en osaa sanoa ei, kun minua siihen kysytään?

Pitkään ajattelin olevani ajopuu elämän virrassa. Opiskelin yliopistossa, koska olin ylioppilas ja sitä minulta odotettiin. Menin mukaan politiikkaan, koska koin sukurasitteeni/-rikkauteni tuomaa painetta osallistua politiikan kautta paremman ajan rakentamiseen. Otin vastaan töitä, jotka olivat lähes, mutta ei ihan, sitä, minkä koin työnä itselleni motivoivaksi, oikealla tavalla haastavaksi ja elämälleni haluamaani sisältöä antavaksi.

Vuonna 2020 minulla oli vapaus valita, tunne, että tein itse valinnan arkeni täyttämisestä. Että uskalsin terveen itsekkäästi ajatella, että tekisin jäljellä olevat työvuoteni töitä, jotka voimaannuttavat minua. Hain sellaisia töitä, joista tiesin saavani kicksejä. Useimpiin en päässyt edes haastatteluun, toisiin pääsin, mutta minut todettiin vähemmän halutuksi, osaavaksi tai muuten sopivaksi. Ja yhteen minut valittiin. Vaalimaan ja kehittämään oikeuttamme taiteeseen ja kulttuuriin. Ei hullumpaa omaksi, vapaan tahtoni tuotokseksi.

Parte quatro: lunghe ombre di primavera, foto Minna Sirnö 2020

Parte quatro: lunghe ombre di primavera (Osa neljä: kevään pitkät varjot)

Ennen kaikkea Leikolan teos kertoo halustamme hallita kohtaloamme ja kykenemättömyydestämme kilpailla luonnon vääjäämättömän kyvyn muuntautua kanssa. Kuolemattomuuden sijaan meitä koettelevat ihmisten ja toisaalta bakteerien ja virusten meissä itsessämme sytyttämät sodat.

Niinpä vielä enemmän kuin Leikolan teoksen lukemisen aikaiset oivallukseni naiseudestani, rauhasta tai vapaasta tahdosta itkuani herätti Leikolan teoksen post scriptumin päivämäärä: Markus päätti kirjansa toivoon, mutta myös päivämäärään 17.3.2020.

Edellisenä päivänä kesken iloa elämääni helmeilevän folkjamin happeni lakkasi virtaamasta. Haukoin henkeäni kuin kala kuivalla maalla. Rakkaani, joka joogaili folkjamini seinän takana, talutti minut kotiin ja petiin.

17.3.2020 olin 40 asteen kuumeessa, huohotin happea, oksensin rajusti ja ripuloin. Vaikka korona-arvion mukaan minun olisikin pitänyt haparoida tieni erään terveysaseman ulko-ovea tuntitolkulla lumessa ja pakkasessa laahustavasti lähestyvään testijonoon, vartaloni ja keuhkoni eivät hoippumiseltaan pystyneet erkanemaan sänkyni ja wc:n väliseltä valtatieltä.

Tuolla valtatiellä vietin vajaan viikon. Ja sen jälkeen keuhkoni eivät ole jaksaneet tanssiani vahvojen tuoksujen, mätien, homeiden, kosteuden ja hajuvesien maailmassa yhtä hyvin kuin ennen. Kuntoni heittelee raahautumisesta jazziin. Halipulani kasvaa muuriksi. Ja muistini tekee minulle edelleen päivittäin kepposia.

Kuolemaa ja kuolemattomuutta olen ajatellut jokaisen korona-uutisen lävähtäessä silmiini. Ahdistus ja sosiaalisen eristäytymisen syventämä väsymys ovat välillä vyöryneet yltäni tsunamiaaltoina hukuttaen aika ajoin sekä toivon että odotuksen.

Mutta samalla vyöryvällä voimalla ihailen elämää ja sen ilmiöitä aiempaa kiihkeämmin ja niiden eri sävyjä tunnistaen. Saan voimia läheisistäni ja työyhteisöstäni, ihmisistä, jotka konkreettisesti läsnä ollen tai virtuaalisesti lumoavat ja haastavat aivoni ja sieluni ajattelemaan tulevaa ja nauttimaan nykyisestä.

 

Happy
Happy
0 %
Sad
Sad
0 %
Excited
Excited
0 %
Sleepy
Sleepy
0 %
Angry
Angry
0 %
Surprise
Surprise
0 %